muutakin kuin koiria. Tapaan lukea Vantaan Lauria kannesta kanteen, lehdessä on usein mielenkiintoisia haastatteluja -ja haastateltavia.
Toimittaja Soili Pohjalainen oli kirjoittanut jutun otsikolla Terapiaa kotona ja haastatellut siihen psykologia, hengellistä ohjaajaa ja leffaterapeuttia. Lainaan tähän kahta ensinmainittua:
Työterveyspsykologi Anne Hyvén kertoo:
-Ole itsellesi armollinen. Syyllisyys on yksi hyvinvoinnin pahimpia vihollisia. Moni kokee huonommuutta, kun ei pysty noudattamaan joka puolelta tulvivia elämänohjeita.
-On tärkeää tuntea itsensä. Ja jatkaa: myös asenne ratkaisee. Pimeästä vuodenajasta valittamisen sijaan voi nauttia kynttilänvalosta.
Anne Hyvénin vinkit suruun: Suru ei ole sairaus. Se on merkki kyvystä kiintyä tai sitoutua. Suru auttaa luopumaan ja päästämään irti. Vihaan: Asiat eivät synnytä vihaa, vaan se mitä me ajattelemme asioista. Vihan tunne menee ohi puolessa tunnissa, jollei sitä ruoki lisää. Parhaimmillaan vihan voi kanavoida energiaksi, joka saa muuttamaan asioita.
Eero Voutilainen teki työuransa liikkeenjohdon konsulttina, työyhteisöjen kehittäjänä ja mentorina. Hän kuvaa itseään karjalaiseksi etsijäksi ja kyselijäksi. Eeron mielestä kyselyn pitäisi jatkua lapsuudesta elämänloppuun saakka.
- Siinä vaiheessa kun kysymykset vähenevät, jotain pysähtyy. Kysymykset ovat paljon tärkeämpiä kuin vastaukset. Oikea kysymys herättää ja koskettaa.
Eero Voutilaisen vinkit suruun: Anna itsellesi lupa surra. Kuuntele, mitä kerrottavaa surulla on sinulle. Sinä et ole suru, vaan jokin sinussa suree. Suru on ystäväsi. Vihaan: Kutsu viha kylään. (kuinka loistavasti sanottu, oma kommenttini) Hyväksymällä vihan ja kuuntelemalla sitä, viha lauhtuu ja helpottuu. Viha voi olla merkki siitä, että pelkäät rakastaa tai ottaa vastaan rakkautta.
Kuvassa Luxin ja Virin Terapiaa kotona; poikien hellyttävän seesteinen, viha- ja suruvapaa hetki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti