28.11.2014

Lenkillä 18.11.

Olen yrittänyt ulkoiluttaa hieman myös kameraa - tässä muutama kuva yli viikon takaiselta lenkiltä:

Tapulikaupungin ostari - yksi suosikkireiteistämme johtaa suoraan tänne. Ulko-oveltamme on ehkä kokonaiset 150 metriä radanvartta kulkevalle reitille, jonka varrella on ensin Puistolan asema ja sitten ollaankin jo täällä ostarilla. Matkaa ostarille on 1,6 km. Täältä onkin sitten useita variaatioita jatkaa lenkkiä, kokonaiskilometreiltään ovat vaihdelleet välillä 4-5,5. Reittivariaatioiden etsintä jatkuu, mutta monia on jo testettu!
Meidät on muuten jo kahdesti bongattu täältä ostarilta - täysin minulle uppo-oudon näköiset herrat ovat lähestyneet minua: "Etkö sä asunut ennen Hakunilassa"?

Yksi paluureiteistä johtaa Maatullin koulun edestä kohti Tapulikaupungissa sijaitsevaa isoa urheilupuistoa. Ehdin siinä hämmästellessä pikaisesti laskea, että jalkapallo- ym. kenttiä oli ainakin viisi. Niin olivat lanattuja, etten ihan vielä uskaltanut poikia sinne päästää spiidailemaan. Mutta ennen urheilupuistoa on koulun iso hiekkakenttä ja siellä on jo juostu hiekat pölisten useampaan kertaan. Tämä näkymä on urheilupuiston vierestä, uusia, erisävyisiä pientaloja Henrik Forsiuksen tiellä.

 Voisin kuvitella olevani ihan jossain muualla kuin Suomessa...

Tien päättyessä on vielä tällainen värikäs pientalorivistö.

Kokonaislenkkisaldo tälle päivälle oli 7,0 km.
Vielä on 3 päivää aikaa ahkeroida lenkkikilometrejä, tässä vaiheessa lukema näyttää 164,4 km - melko hassua, sillä 27.10. lenkkikirjassa on ihan sama lukema, no, sadan metrin heitolla: 164,5.
Kiitos lenkkiseurasta pojat! Ilman teitä jäisi näkemättä kyllä monet kulmakunnan asiat! 

Marraskuista vääntöä.

Marraskuu on totisesti rymistänyt menemään - kuun loppu häämöttää. Olen saanut tässä kuussa
aikaiseksi peräti yhden blogipostauksen - nyt tulee jo kiire parantaa lukemia.

Olisiko tässä syy(tä) etten ole ehtinyt bloggailla:

Putkimieskokemus oli voimia vievä. Siihen päälle tuli sitten vielä kaikenlaista; mm. saunan ikkunaa asennettiin pari päivää. Sain naapurilta kuulla, että myös edellinen asukas oli valitellut ikkunasta, se ei mene kiinni (ei muuten mennyt) ja itseasiassa ikkunan pokatkin olivat melko mädät. Taas päivystettiin pari päivää, mutta tämä asennuskaksikko oli oikein osaava ja ansaitsee kyllä täyden kiitoksen; tavaroita mm. siirreltiin paljon, mutta ne olivat tasan oikeilla paikoillaan asennuksen jäljiltä. Muutenkin miehet vaikuttivat ns. "normaaleilta", heh.

Edellinen asukas oli ostanut keittiöön hulppean jää-/pakastinkaappiyhdistelmän. 
Häneltä oli vain jäänyt tekemättä ASOon muutosilmoitus, niinpä kun kaapeissa ilmeni kahvaongelmaa - ASOn kautta niihin ei saa huoltoa. Huomasimme toki jo heti alkuun, että pakastimessa oli yhdenlainen kahva ja jääkaapissa toisenlainen (siis jo edelliseltä asukkaalta hajonnut toinen...). Jos ne olisi yhdenmukaistanut, olisi pitänyt UPOn varaosaliikkeelle pulittaa sievoiset 65 euroa. Aika paljon yhdestä muovikahvasta. Ehkä onni onnettomuudessa, että kaupoille ei ryhdytty, sillä eipä aikaakaan, niin pakastimen kahva sanoi NAPS.

Siinä on taas kaappi-insinöörille sattunut oivallusten oivallus - tai oikeastaan oivallusten SARJA kun hän on luonut tekeleensä. Ensinnäkin kaapit piipittävät. Jos nyt satut lappamaan jääkaapista sivupöydälle esimerkiksi useampia tuikitarpeellisia aamiaistarvikkeita; otat juuston, makkaran, kananmunia, margariinia... niin ennen kuin ehdit kurkkuosastolle tai tarttua maitolitraan kaappi on sitä mieltä, että olet könynnyt kaapissa liian kauan ja todella ärsyttävä PIPP PIPP PIPP PIPP PIPP alkaa!
Entäpä ystävämme pakastin. Se se hauska kaveri onkin. Otat sieltä jäätelölitran pöydälle, suljet oven ja kauhot astiaan pallon jäätelöä. Sitten kun yrität palauttaa lopun jäätelön pakastimeen, ovi ei aukeakaan. Pakastimen ovi menee niin tiukasti kiinni, että vaikka kuinka tunkisi sormia tiivisteen väliin (UPO-huollon neuvo) niin kun ei aukea, niin ei aukea. Viive on oikeasti melko pitkä, puhutaan useista minuuteista. Ei ihme, että kahvaan tulee painetta ja se lopulta murtuu. Nyt meillä oli jääkaapissa siihen sopimaton kahva ja pakastimessa murtunut kahva. Sitä yritettiin liimailla, mutta sehän poksahti uudelleen.
Kämppis taipui sitten ostamaan uudet "tarvikekahvat" jostain nettikaupasta; yhteensä 50 euroa 2 kpl.

Voisiko UPOn insinöörit kaikessa viisaudessaan ajatella käyttömukavuutta jatkossa kaiken energiapihiyden keskellä? 
Ja onko kahvat pakko tehdä sulatetuista (kevyt)muovipusseista ilman minkäänlaista yhteensopivuutta massiivisiin kaappeihin? Näissä nettikahvoissa näyttäisi olevan sisällä jonkinlainen tukirauta, UPOn omat kahvat olivat siis pelkkää muovia ja murtumakohdastaan vieläpä erittäin ohutta sellaista. Ja jos nyt ajatellaan, että kaapin hinta on sellaiset 400 euroa, niin onko UPOn mielestä kohtuullista, että kahvan hinta on 65 euroa? Hyihyi UPO Finlandia, joka kai on osa Gorenje-konsernia nykyään. Kiitos nyt kuitenkin NETTILOMAKKEELLE joka välitti kahvatuskani eteenpäin suuressa yksikössänne ja sille Huolto-Heikille, joka muutamia rivejä kanssani vaihtoi tyyliin:
Laittakaa sormet tiivisteen sisään, niin ovi aukeaa paremmin.
Kahvoja saa ostaa huoltoliikkeistämme.
Ja olisipa edellinen asukas antanut meille käyttökoulutuksen näihin kaappeihin. Meillä voisi olla yksi ehjä alkuperäiskahva enemmän sekä yksi pöydälle sulanut jäätelö vähemmän.

Tiesittekö muuten, että tällaiseen vääntöön saa menemään aika paljon aikaa? 
Ai ette. Ai ette jaksaisi vääntääkään? No en minäkään aina, mutta toimittajahenkisyyteni ajaa minua aina vain eteenpäin, varsinkin kun en tahdo millään esimerkiksi uskoa, että tuollaisia kaappeja lähtökohtaisesti tehdään. Raivostuttavinta on, että soittaminen tai suora yhteydenotto firmoihin on nykyään melkeinpä täydellisesti estetty. Yhteystiedot-välilehdellä voi olla pelkkä nettilomake, pelkkä osoite (Saksaan, Romaniaan tai Tsekkeihin), sähköpostiosoitteita kolme: huolto(at)firma.oy, huoltopalvelu(at)firma.oy ja huoltoyksikkö(at)firma.oy. Ja tosiaan nettilomakkeelle avautuminenkin on rajoitettua.

Sen huomasin, kun tein marraskuisen vihoviimeisen väännön HKScanin kanssa. 
Olen ollut suuri Kalaasi-maksapasteijafani varmasti ainakin 25 vuotta. Kalaasi on palvelutiskissä myytävää, suussasulavaa maksapasteijaa. Sillä ei ole mitään tekemistä niiden pötköjen kanssa joita on valintatiskissä vieri vieressä. Yhden kääre on hieman tummempi kuin toisen, ja yhdessä lukee Mummon Maksapasteija, toisessa Vaarin Makkara ja sitä rataa, mutta niissä on kutakuinkin samaa mössöä kummassakin. Ja vieläpä melko mautonta. Kalaasistakin useita vuosia sitten tehtiin kuinkas ollakaan keliaakikolle ja laktoosi-intolerantikolle sopiva eli siitä vietiin (melkein kaikki) maku. Sopeuduin asiaan jotenkuten. Kuten siihenkin, että saan juosta ympäri kauppoja ylipäänsä löytääkseni Kalaasia mistään. Hyvin harvassa kaupassahan on enää palvelutiski ja sielläkin tuppaa olemaan sitten sitä ihan-samaa-maksapasteijaa-mitä-saa-hyllystäkin. Nyt se on vain taas hieman erilaisessa kääreessä.
Voitte arvata, että hypin tasajalkaa, kun valintatiskiin tuli Kalaasi-rasiat myyntiin pari viikkoa sitten. Ostin yhden - maku oli luotaantyöntävä - ostin toisen, kun ajattelin, että alkuvalmistus hieman tökkii, mutta ei, sama juttu. Maksapasteijalla ei ollut mitään tekemistä sen Kalaasin kanssa, johon HK totutti minut laktoosi-intoleranssiin hurahtaessaan.
Jei, HKScanin sivuilla oli NETTILOMAKE - se, johon avautumiseni ei mahtunut. Sitähän sivu ei tietenkään mitenkään sanonut esim. pop-up -ikkunalla, vaan se piti itse oivaltaa siitä, että kun painoin lähetä, sama sivu aukesi uudelleen ja palauteosion kehykset olivat punaiset.

Ikävä kyllä, sain HK:lta sen palautteen mitä pelkäsinkin. 
Ensin nämä vakiot:
Olemme pahoillamme, että tuotteemme ei vastannut toiveisiinne. Asiakkailta saamamme palaute on meille ensiarvoisen tärkeää. Olen välittänyt palautteesi eteenpäin tuotevastaavalle jnejnejne.
ja sitten se POMMI: pasteija rasiassa EI todellakaan ole Kalaasia. Se on "Kalaasinomaista". Olikohan se jokin puolustus, kun asiakaspalvelu kertoi, että (oikea) Kalaasi tehdään eri tehtaassa kuin tämä rasia-wannabe-Kalaasi?

Jouluni on pilalla.


Toivoisin myös, että mahdollisimman moni suomalainen kertoisi näille urpoille firmoille, että jossain mättää, kun muovinen kahva sisäänostohinnaltaan 1 euro maksaa asiakkaalle 65 euroa (kaapissa, jonka oven vetäminen kahvasta ei kestä vetämistä) sekä sen, että asiakkaan kestokyvyn äärirajoja koetellaan jos rasiassa myydään palvelutiskissä myytävän tuotteen "kaltaista" tuotetta ja nimi kummallakin tuotteella on kuitenkin sama?


kuvituskuvassa Bali, Luxi ja Huima ilmeellä: "älä oo äiti vihainen, mekään ei olla".

2.11.2014

Olihan urakka - putkimies seikkailee Kenzolassa!

Tämä episodi on vain pakko kirjoittaa ulos. En tiedä tarkkaa syytä miksi, mutta jos pystyn koskettamaan edes yhtä ihmistä - parantamaan asiakaspalvelua, mitä vain, niin hyvä.

Pari viikkoa sitten oli jo sen verran kirpakoita ilmoja että työhuoneen patterille oli pakko tehdä jotain. Se nimittäin oli kylmä kuin kivi. Kämppis kokeili siihen tietämiään konsteja ja koska patteri ei lähtenyt pelittämään, soitin seuraavaksi huoltoon.
Muistaakseni 20.10. tämä show alkoi todenteolla: ensin huoltofirmasta tuli huoltomies, joka ähisti reilun kolmevarttisen patterin kimpussa. Kaikki se basic-homma tehtiin, eli poistettiin ilmaa, avattiin sulkua, irrotettiin termostaattia, kopistettiin ja hakattiin patterin eri osia. Kundi jäi tänne jatkamaan patterin parissa kun lähdin lenkille.

Jossain vaiheessa iltapäivää sitten - huomatessani että patteri on edelleen kylmä - soitin huoltomiehelle, että "missä mennään":
"Joo, mun pitikin soittaa sulle, tässä on ollut tätä hässäkkää. Mä annoin sun numeron nyt putkimiehelle, että sieltä otetaan sitten yhteyttä".
Koskahan tämä yhteydenotto tapahtuu? "Varmaan tässä saman päivän aikana tai sitten huomenna".
Taisin soittaa perjantaina huoltoon ja ihmetellä, kun ei mitään kuulu. Kaveri soittaa putkifirmaan ja minulle takaisin: "Ne sano et teille on yritetty soittaa monta kertaa ja jätetty viestejä, tässä on sinne numero". Yhtään vastaamatonta puhelua - saati viestiä - ei ole minun eikä kämppiksen kännykässä.
Saan putkimiehen kiinni joka on niin mukava ja lupsakka, että. "Soitan maanantaina" on tämän putkimiehen viikonlopun toivotus.

Soittoa ei kuulu.
Laitan tekstiviestin tiistaina; että jos on vaikka kirjannut puhelinnumeron väärin ylös. Ei vastausta.
Keskiviikkona putkimies sitten soittaa (olin jo ihmetellyt asiaa isännöitsijällekin) ja kyseessä ei ollut tämä lupsakka kaveri, vaan hieman huonokuuloinen ja kankeahkosti liikkuva vanhempi herra. Putkari sitten piipahti; irrottamassa termostaattia, ilmaamassa patteria, koputtelemassa ja hakkaamassa patterin eri osia; eli näitä samoja kuvioita, joita oli jo a) kämppis ja b) huoltomies tehnyt.
Erehdyin tässä kohtaa kysymään, josko putkimies + hänen apupoikansa voisivat katsoa suihkua; vettä nimittäin tuli sekä suihkusta että hanasta. Hiusten- ja varpaidenpesu samaan aikaan. Kuvittelin (oikeasti!!) että se on pala kakkua-homma; jokin tiiviste varmaan pettänyt.
Mutta putkari + apumies häipyvät "kauppaan". Patteria tullaan korjaamaan perjantaina, kun siihen tarvitaan jäädytysvehkeet, suihkuun sen sijaan tarvitaan "jokin osa".

Putkari + apumies ähistävät suihkuun "uuden osan". Kämppis menee aamulla suihkuun ja koko se keskikonsolihärveli, missä on hana, tippuu lattialle.
Soitto huoltofirmaan. Huollosta tulee kaveri paikalle 07.00 ja sanoo, että "se on vaan jäänyt kiristämättä". Kiristää ruuvia. Avaa suihkun. Keskikonsolihärveli tippuu lattialle.
Kaveri soittaa kaksi bonuskaveria paikalle, jotka tulevat 12.30. Fiksausta, korjaamista, asentamista. Lähtevät kaupoille. Osa puuttuu.
13.30 tulee enää yksi reiska, liittää puuttuvan osan. Suihku toimii.

Niin valkenee perjantai 31.10. Olin sopinut putkarin kanssa, että hän tulee "puoliltapäivin". Putkimies kuitenkin soittaa 11.00; "mä olen nyt tulossa". Nohh, minä olin lenkillä ja kotona 12.08. Työhuoneesta alkaa kuulua kolinaa ja pauketta. Huomasin heti heidän tullessa, että näitä typpipulloja ei ole mukana. Kuvittelin edelleen - tuon hanaepisodin jälkeenkin - että homma on hanskassa. Kun huomautin putkarille hanan tippuneen maahan ja sen tosiasian, että vanha hanayksikkö EI ollut yhteensopiva uuden hanayksikön kanssa, hän ei sanonut mitään. Katsahti työkaveriinsa ja jatkoi patterin pariin.

Puoli tuntia siinä (taas) meni, kun putkimies + apupoika "lähtivät kauppaan". Tällä kertaa olivat reissun päällä tunnin ja kahden aikaan sitten tulivat typpipullojen kanssa. Nyt oli kuitenkin edessä seuraava ongelma mikä sai meikäläisen kiihtymään nollasta sataan alle sekunnin.
Putkari: "Pitäis päästä lämmönjakohuoneeseen". Lähdimmekin sitten sitä metsästämään ja ei minun huoneistokohtainen avain tietenkään käynyt oveen, sehän on ihan selvä. Haloo, putkimies!!! Hallituksen puheenjohtajakaan ei ollut kotona.
Putkimies oli tässä vaiheessa sanonut, että kello on jo sen verran paljon, että "tullaan taas maanantaina". Näin punaista. Tämä kahden viikon episodi jatkuisi vielä kolmannelle viikolle, noway! Soitto huoltofirmaan. Tyyliin "tulkaa nyt äkkiä avaamaan putkimiehelle lämmönjakohuoneen ovi". Mutta eihän se käy. Kun on protokolla ja byrokratia. On soitettava ensin ASOn 24h numeroon. Siellä kaveri oli kuitenkin (onneksi) sitä mieltä, että "laita se putkari soittamaan huoltoon, niin tulevat avaamaan".
Tässä - ja monessa muussakin kohdin - herää ihmetys, että olisiko putkimies voinut hoitaa asian hieman toisella tavalla? Ensinnäkin, jos ei meitä (muka) saada kiinni, tarkistaa puhelinnumeron oikeellisuus, eikä väittää soittaneensa meille "useita kertoja" + "jätimme kyllä viestejä". Mitään merkkejä soitoista tai viesteistä ei kuitenkaan ollut. Olisiko ne jäädytysvälineet voineet olla mukana jo 12.08 eikä vasta kahden tunnin päästä - halusiko putkimies itse, että hommaa vielä venytetään? Vaikka sitten typpipullojen tunnin mittaisella noudolla? Olisiko putkimies voinut OMA-ALOITTEISESTI sopia huollon kanssa, että ovi tullaan avaamaan lämmönjakohuoneeseen? Tässä nyt muutamia mieleen tulevia asioita. Nimittäin hullummaksi vain menee.
Putkimies soitti huoltoon ja siellä kuulema sanottiin, että "mitä sä siellä teet"? Huolto itse siis oli kutsunut putkimiehen meille. Luulisi heidän hyvin tietävän, MITÄ putkimies meillä tekee. Putkimiehen mukaan "jäi epäselväksi", että tuleeko se kaveri nyt vai ei. Minä soitin vielä ASOon ja reklamoin sinne em. älyttömästä hässäkästä. Palvelussa kuitenkin nähtiin, että "kaveri on matkalla" mutta se jäi epäselväksi, että meneekö huoltokundi suoraan lämmönjakohuoneeseen vai soiko kenties meillä ovikello?
Putkari lähti haahuilemaan pihalle.
Pian hän tuleekin takaisin ja kuulema taloyhtiön puheenjohtaja oli sattunut paikalle ja avannut oven. Patterin korjaus jatkuu.
Yritin aina jossain välissä hengähtää hetken kaikelta pomppimiselta ja varuilla ololta. Pidin ulko-oveakin auki, että voisin mennä koirien kanssa ylös, ettei tarvitse pompata ovea avaamaan kun tulevat kaupoilta/typpipulloja hakemasta/lämmönjakohuoneesta. No kuinkas ollakaan, kun olin ylhäällä - taas sivuhuomio; työhuoneesta kuului kilkettä ja kalketta ja vettäkin lattialle tuli, mutta ei se apupoikaKAAN saanut suuta auki, että olisi pyyhkeitä voinut pyytää, otti kylppäristä kämppiksen lattiapyyhkeen - no, olin varmaan ollut kaikki 2 minuuttia lepoasennossa, kun se ovikello sitten taas soi, useampaan kertaan. Sieltä hiihtää herra x: "mä oon putkimies" kämppään. Minä: "no keitäs nuo kaksi sitten yläkerrassa ovat".

Tässäkin pieni sivuhuomio: kukaan näistä herroista ei esitellyt itseään. Missään vaiheessa. Ei sillä, ettäkö tarvitsisi, mutta esim. tämä viimeisenä paikalle tullut olisi voinut vaikka sanoa: "Hei, olen Putkimiespalvelusta Eero. Jomppa ja Kaitsu soitti minut paikalle, sopiiko että tulen katsomaan". 
Tämä huonohkokuuloinen sitten selittämään tälle viimeisenä tulleelle, että huolto oli kysynyt "mitä sä täällä teet" ja sitten viimeisenä tullut ihmettelemään minulle asiaa. Nyt tulee jo kämppiskin paikalle. Lopen väsyneenä - ja kyllästyneenä - selitän tätä älytöntä kuviota, johon ainakin minä olisin kaivannut huollolta "tilannetajua" + putkimieheltä alun alkaenKIN asioiden sopimista huollon kanssa. Nyt tämä viimeisenä tullut alkaa kysellä, että onko meillä taloyhtiön puheenjohtajan numeroa. Katselen papereita, joista löytyy hänen nimensä ja ehdotan, että jospa soitat 118-numeroon ja pyydät sieltä. Viimeisenä tullut: "Ei ne anna enää numeroita sieltä nykyään". (???) Koska miehet ravaavat ylös ja alas, huudan alas kämppikselle vähän niin kuin "apua, voitko auttaa ovien kanssa". Kämppis on terassilla puhumassa puhelimeen. Jostain syystä viimeisenä tullut menee koputtamaan terassin oveen ja kuulema kysyy kämppikseltä, että "oletko sinä taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja". Saatuaan kieltävän vastauksen, hän kysyy "onko sulla sen numeroa sitten"? Pisteenä iin päälle viimeisenä tullut sulki kämppiksen vielä terassillekin. Eli käänsi kahvan lukossa-asentoon. Kun viimeinenkin putkimies oli lähtenyt, kämpästä kuului enää terassilta kipakkaa koputtelua: "pääsisikö sisään". 

Ainiin. Kun putkimieheltä tuli se ihan ensimmäinen soitto, kun olivat ensin viikon soittaneet väärään numeroon (?) niin puhuin toista puhelua, jonka katkaisin ja soitin heti takaisin tähän kännykässä olleeseen numeroon:
"Anita tässä hei, tästä numerosta oli soitettu".
Putkimies: "En se minä ollut. Soitinko vahingossa sitten". Hyvä ettei luuria sulkenut. Onneksi tunnistin numeron ja sain huudettua hänelle johonkin väliin; "Mä olen Iestieltä, meillä on se patteri rikki".

Patteri ja suihku toimivat. Case Patteri kesti 2 viikkoa, Case Suihku 2 päivää. Jään enää miettimään miten asiat olisi voinut hoitaa toisin. Ja nopeammin. Helpommin?


kuva: Googlen kuvahaku