28.11.2012

Tietolaari: Koiran hampaista

Kirsi Sainio ja Suvi Viranta-Kovanen kirjoittivat Koiramme 11/2012 lehdessä mielenkiintoista hammasasiaa.
Tässä heidän artikkelistaan tiivistelmä:

Koirien kallojen muodoissa ja koossa on valtavia eroja. Hampaita on kuitenkin sama määrä vinttikoiran pitkässä leuassa ja mopsin tylpässä kuonossa. Hampaiden koko ja muoto eivät muutu jalostuksella yhtä nopeasti kuin luut. Kallon muoto kehittyy vielä nuorella koiralla, hampaat saavat muotonsa jo sikiöllä.
Osa yleistyvistä hammasongelmista johtunee juuri tästä. Koirien villeillä lähisukulaisillakin on hammaspuutoksia; hammasrivin ensimmäinen ja viimeinen puuttuvat usein sudelta ja ketulta.


Koiralla on 42 pysyvää hammasta. Alaleuassa 22 ja yläleuassa 20. Etuhampaita (insisiivit) on kuusi kummassakin leuassa; I1-3. Ne ovat talttamaisia hampaita, joilla on hyvä tarttua ja pitää kiinni saalista. Kulmahampaita (canine) on yhteensä neljä; C, ylhäällä kaksi, alhaalla kaksi. Muinaisilla sapelihammaskissoilla ne olivat tikarinkaltainen tappoase ja toimivat samankaltaisessa roolissa myös koiraeläimen suussa.
Välihampaat (premolaarit); P1-4, ovat kapeat ja niiden merkitys on vähäisempi. Premolaareja on molemmissa leuoissa kahdeksan, neljä kummallakin puolella. Niiden tehtävä on toimia raateluhampaan jatkoterinä.
Poskihampaat (molaarit); M1-2, ovat leveitä hampaita, joilla on hyvä jauhaa saalista ja kasviravintoa. Poskihampaita on yläleuassa yhteensä neljä ja alaleuassa kuusi.


Maitohampaiden irtoamiseen tarvitaan pysyvää hammasta, jonka erittämät entsyymit "syövät" maitohampaan juuret ja lopulta maitohammas irtoaa. Maitohampaiden juuret näyttävätkin tästä syystä kuin kalutuilta luilta, mitä ne sananmukaisesti ovatkin.
Mielenkiintoista on, että yksi pysyvistä hampaista on oikeastaan maitohammas. Ensimmäinen väliposkihammas (P1) puhkeaa myöhemmin kuin muut maitohampaat ja jää koiran suuhun, koska sen tilalle ei tule pysyvää hammasta.

Leuat ja hampaat liittyvätkin kiinteästi yhteen, vaikka eivät olekaan kehityksellisesti toisistaan riippuvaisia. Leuat siis muodostuvat vaikka hampaita ei olisikaan. Leuat voivat vaikuttaa hampaiden asentoon, mutta eivät niiden identiteettiin.

Yleisin hampaiden kehityshäiriö on hammaspuutos. Useimmin puuttuvat välihampaat, yksinkertaisesti siksi, että ne kehittyvät viimeiseksi. Hammasjuoste ikäänkuin kulutetaan loppuun ennen kuin kaikki hampaat on saatu valmiiksi. Samasta syystä pysyvät hampaat voivat myös jäädä pieniksi.
Monilla koiraroduilla on huomattu, että sekä hammaspuutokset että pienihampaisuus - saman mitalin kaksi kääntöpuolta - ovat voimakkaasti periytyviä ominaisuuksia. Harvinaisinta on hammasjuosteesta ensimmäisinä kehittyvien kulmahampaiden ja poskihampaiden puuttuminen.


Leukojen kapenemisen ajatellaan usein olevan yhteydessä hammaspuutoksiin. Geenitasolla tällaista suoraa syy-seuraussuhdetta ei ole voitu osoittaa ja yleensä ihmisillä hammaspuutokset vaikuttavat pikemminkin leukojen puruvoimaan ja madaltavat leukoja kuin kaventavat niitä. Oli miten oli, hammaspuutosten merkityksen vähättelyyn sen paremmin kuin liioitteluunkaan ei ole kuitenkaan syytä.

Joillakin yksilöillä voi olla myös liikaa hampaita. Yleisin häiriö on jakautunut hammaskruunu, jolloin samasta juuresta lähtee ikään kuin kaksi hammasta. Hampaita voi olla myös liikaa juurineen päivineen. Näitä muutoksia näkee etenkin etuhampaissa.
Liikahampaisuus ei ole ongelma, jos se ei samaan aikaan johda muiden pysyvien hampaiden virheasentoihin. Vaikka tällaiset muutokset ovat harvinaisempia kuin hammaspuutokset, ne ovat yhtäkaikki häiriö normaalissa purennassa ja voivat joissakin roduissa ja linjoissa olla perinnöllisiä.

Vaikka kuonon pituuden määrittelevät pennun geenit, vaikuttavat luuston kehitykseen muutkin tekijät. Erityisesti luun kasvamista säätelee siihen kasvuaikana lihasten kohdistamat voimat. Pehmeällä ruoalla ruokitut eläimet kärsivät myös purentavirheistä ja niiden alaleuka on usein suhteessa lyhyempi kuin yläleuka. Nykykoirien osalta vertailevat tutkimukset puuttuvat, mutta ilmiö näkyy arkeologisessa aineistossa.
Ravinnolla ei siis voida vaikuttaa hampaiden muotoon, kokoon tai lukumäärään, mutta leukoihin kasvavan koiran ravinnolla voi olla suurikin merkitys. Leukojen normaali kehitys ja etenkin ylä- ja alaleuan yhteistyön muovautuminen sekä rakenteellisesti että toiminnallisesti vaatii purutyötä. Kotikoiran kannalta tämä tarkoittaa sitä kovaa ja monipuolista purtavaa, joka vahvistaa pennun leukoja ja pistää purukaluston työhön.


Kasvattaja ja etenkin pikkupennun omistaja voi siis vielä vaikuttaa normaalin purennan kehittymiseen. Normaaliin leukojen kehitykseen vaikuttaa myös niiden kehityshistoria. Ylä- ja alaleuka elävät ikään kuin omaa elämäänsä: koska yläleuka on itseasiassa osa koiran kalloa, voi alaleuka kehittyä huomattavasti hitaammin kuin yläleuka.
Pikkupennun yläpurenta siis yleensä korjaantuu kasvun kiihtyessä ja kun leuat saavat töitä. Joskus kuitenkin geenien voima on suurempi kuin ympäristön ja koiralle kehittyy ja jää ylä- tai alapurenta.

Hammaskuva Googlen kuvahaku, muut kuvituskuvat oma arkisto.
Tiivistäminen allekirjoittaneen.


10.11.2012

Lovely litters in Australia!

We´ve been more than thrilled to hear about and see pictures of two lovely litters born in Australia, at kennels Ibiza and Taejaan. They are both from frozen semen.

First 3+4 puppies were born at knl Ibiza on 25.7.2012, sire Ch Carry On Ramblin'Man, dam Federland Highland Lass.
More details and pictures can be seen here: click to my 1g photosite and/or Whippet Archives to see puppies pedigree; CLICK.
Breeder Colin Sarantis kept Ibiza Erottaja Helsinki, Stephie:


3+3 puppies were born at knl Taejaan on 22.9.2012, sire Ch Twyborn Philadelphia, dam Ch Rushdale Kizmai.
More details and pictures can be seen here: click to my 1 g photosite.
Breeder is Molly Rule-Steele.
Here picture of one female pup:



Lisäsimme ässän.

Aina silloin tällöin angstaan ääneen täällä ja foorumeilla, toreilla ja turuilla siitä, kuinka "oikoluen kokoajan". En tee sitä tietenkään tietoisesti, tuo ominaisuus on minussa sisäänrakennettuna enkä voi sille mitään. Eikä se ole mikään jee-ominaisuuskaan, se vain on.

Välillä vain uima hallissa uinti ja juoksu radalla koirien kanssa juokseminen, uima kilpailu ja koira näyttely - henkinen teksti sattuu silmään, vaikka kuinka yritän lukea "oikein" ja olla välittämättä.

Noohh, sattui sitten päivänä eräänä, että huoltoyhtiömme kävi pykäämässä pihatiellemme uuden kyltin. Ja menin sitten sanomaan kämppikselle, että kuinka lystikäs tuo kyltti on. Hän - kuten varmasti kovin moni muukin - oli lukenut sen "oikein" eikä tahtonut millään ymmärtää, että "mitä tarkoitat"?

Kämppikseni osoitti sittemmin loistavaa huumorintajua ja nokkeluutta tullessaan eräänä päivänä töistä ässä hihassaan.
Pitihän tuo lisäys käydä vielä Canonilla ikuistamassa, meitä se ainakin naurattaa:



Huima hurmaa myös ilmeillään.

Ei se nyt kovin isälleen jää näissä ilmeissään ja kuvauksellisuudessaan vai mitä olette mieltä:

 Telkusta kuului ääni.

Smile - you are on candid camera!

Auki - hieman kiinni - kiinni.

Hupi tarjosi jälleen upeaa kuvakulmaa ja ilmeitä. Ei tässä voi muuta kuin huokailla.
Huokailkaa mukana:




*huokaus*

Kaunista.

Tiesitkö tämän baarikaapeista?

Baarikaappi on parhaimmillaan näyttävä ja tyylikäs sisustuselementti. Sinne on mukava keräillä kaikenmoista lasia, rinkkitikkua, mittamukia ja jääpalamaljaa. Likööri- ja muista rinksupulloista puhumattakaan!
Tuikkujen lomassa ja loimotellessa on silloin tällöin mukava rakentaa rinksuja.

Mutta. Pullot keräävät pölyä, lasit samoin ja baarikaappi onkin puhdistettava perinpohjin kahdesti vuodessa. Tasot, peilit ja putelit on pyyhittävä ja tiskikone jyllää tätä lasistoa 2,5 koneellista, 2 tuntia/koneellinen!
Likavettä tuli vadillinen pelkästä tasojen ja peilien pyyhkimisestä...

Kyllähän se sitten tovin kiiluu ja siitä oli tietysti otettava todisteaineistoa!

Kenzola kalustettiin uudelleen.

Olin ehtinyt haaveilla vuoden jos toisenkin oman huoneen uudelleensisustamisesta.  Huone oli ihan kiva entuudestaankin, mutta huoneKALUT eivät oikein enää toimineet - eivät yhdessä eikä erikseen.
Vihdoin sain aikaiseksi ryhtyä tuumasta toimeen.
Onko yllätys, että apu löytyi IKEAsta? ;)

Sänky muutti takaisin seinää vasten. Pitkästä aikaa saan taas ikkunan auki. Seinältä muutti senkki yläkertaan ja tilalle tuli kuvassa näkyvä valkoinen kaappi. Uusi on myös vihreä laatikollinen yöpöytä. Taustalla näkyy myös uusi vihreä tuoli.

Telkku muutti nurkkaan. Viri ihmettelee uutta sisustusta.

Kattoon tuli uusi plafondi. Hieman paremmin valaisee kuin entinen yksilamppuinen pikkuvalo.

Tässä tämä senkki, joka muutti nyt tähän keittiön nurkalle. Sopii siihen aikalailla kuin nakutettu.

Yläkerrasta muutti alas yksi hylly, jossa oli aiemmin kaikki CD:t. No eikun uudelleen IKEAan ja baarikaapin seinään ruuvattiin tämä CD-torni, joka näyttäisi siltä, kuin olisi siinä aina ollut ja kuuluisi baarikaapin lisävarusteisiin.

Jäikö vielä jotain IKEAan? No ainakin yksi seinävalaisin.....


Huimakivaa - ja Hupimaista pötköttelyä IKEA-matolla!

Koirat ovat kovin ihastuneita IKEA-karvamattoon. Siinä nakerrellaan luita, pötkötellään, kiehnätään ja pidetään kivaa tähän malliin; ensin hauskaa pitää Huima:





Ja Huimasession jälkeen isikoira Hupi ottaa relaa näin:



4.11.2012

Lenkillä 4.11.2012

Pitkästä aikaa tuli ulkoilutettua kameraakin. Siispä aamuisiin lenkkikuviin ja -tunnelmiin:

 Kovin ovat aamut sumuisia.

 Aamuorava. Kauhusta jäykkänä, hievahtamatta hiljaa. Hyvä niin.

Metsässä on S-market. Mainos on kesäkuisen Jukolan viestin jäämistöä. Sikäli lystikästä, että ihan vieressä on roskis, jota kaupungin mies käy autoineen tyhjentämässä. Mutta tämän nappaisu kyytiin mukaan ei kuulune toimenkuvaan?

Pakollinen koirankieltomerkki. Kuriositeettina mainittakoon, että kyseisen talon pihapiirissä on ns. grillimökki. Möksän ikkunoissa oli herttaiset, varmaankin hallituksen puheenjohtajan Leningradin matkalta 1972 ostamat pitsiverhot sievästi aseteltuina. Taisi siellä muutama koriste-esinekin olla. Pitänee palata kuvaamaan tämä isoikkunainen "oleskelutila", mistä kyttäys sujuu kaikkiin ilmansuuntiin, pitsiverhojen katveessa.

Pihlajanmarjat sammalpedillä.

Minusta on hyvä, että Hakunilan betonikerrarien pihoja suojellaan koirankieltomerkein.

 Puhutteleva mainos.

Upeaa syksyn punaa.

Christinan tuoli on valmiina maanantaiaamua varten päiväkodin ikkunassa.

Lopuksi askarteluvinkki. Euro viisikymmentä Pelastusarmeijan kirppikseltä kultainen tähti ja euro viisikymmentä samalta hyllyltä pussillinen koristeomppuja. Ensin ripustetaan tähti naulaan ja omput päälle. Omput olivat pussissa kuvan muodostelmassa, senkun ripusti naulaan. Yhteishinta siis 3 euroa ja kovin homma askartelussa oli saada ne muovipusseista ulos.

Loppujen lopuksi hieman lenkkidataa. Lenkkimittari näyttää vuoden yhteismatkaksi tätä kirjoittaessa 1670,1 km. Marssipäiviä on takana 309, joten keskimäärin olemme tepastaneet vuoden jokainen päivä 5,4 km. No ei se huono tulos ole. Voisi se tietysti olla parempikin. Ja edessä on vielä viimaisa talvi -30 asteen pakkasineen, ei siinä heilu hyvä eikä lenkkikään.
Vuoden huippukuukausi on ollut toukokuu; 208,3 km ja se jaettuna 31:llä tekee 6,7 km/pvä.

Tepastamisiin.