21.4.2015

Muu maa mustikka, Manta mansikka.

Ihan äkkiä en olisi uskonut tekeväni blogiini englanninbulldoggiaiheista postausta. 
Rotu kun ei edusta ulkomuotonsa puolesta koiraa, joka on "tyyppiseni" ja viimeaikainen rodun ympärillä vellonut terveyskeskustelu on osaltaan synkentänyt rotukuvaa mielessäni. Yritän kuitenkin olla ja elää avoimin mielin ja katsoa kulloistakin rotua ja sen yksilöä "tapauskohtaisesti". Ja kuinka ollakaan, muuttaessamme tänne Heurekan kupeeseen minulle avautui ilo tutustua "naapurin Mantaan", reilu 10-vuotiaaseen englanninbulldoggineitoon, joka lenkkeilee, riehuu, leikkii kepeillä, juoksee (!!), on iloinen ja toimintatarmoinen. Poikkeus vahvistaa säännön, kuten aina.

Mantan omistaja kertoi koiransa olleen vuosia sitten jossain tilaisuudessa, missä rodun ihmisten oli tarkoitus tutkia ja nähdä terverakenteinen, hyvin voiva rodun yksilö. 
Ymmärsin, että Manta oli saanut täysteilauksen. Väärä tyyppi ja väärä rakenne, liian kevyt ja ilmava. Korkearaajainen.
Minun silmään Manta on nimenomaan ihanan kevyt ja ilmava - ja ihan selvästi kuitenkin raskas englanninbulldog. Sillä on ihanat, suorat raajat. Sitä näkee lenkillä! Jo se, että se on elänyt terveenä yli 10-vuotiaaksi luulisi merkitsevän rotua harrastaville ja sitä jalostaville - paljon. Myös edellisessä asuinpaikassamme oli englanninbulldog - sitä ei nähnyt lenkillä. Vain kaupan kulmalla, saman kaupan, jonka vieressä se myös asui.

Vietin tämän aamun tutkien englanninbulldoggiaiheisia sivuja. Koirarodut-sivustolla kerrottu oli aika kylmäävää luettavaa rodun osalta. Todennäköisyys, että rotu elää 0-5 vuotiaaksi on 50,4%, 0-7 67,7% ja 8-9 21,1%. Whippetin osalta prosenttilukemat menevät vuosien 8-9 osalta 11,1% ja 10-18 63,7%. Rotuja ei tietenkään voi verrata, mutta sivustolla tehdyt rotukohtaiset elinajan odotteet sattuivat vain pistämään silmään.
Toinen linkki: Suomen englanninbulldoggiyhdistys ja vielä englanninbulldogin rotumääritelmä jossa sanotaan virheistä ja hylkäävistä virheistä seuraavasti:
VIRHEET: Kaikki poikkeamat edellämainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen ja sen vaikutukseen koiran terveyteen ja hyvinvointiin.
Tuomareiden tulee tiukasti noudattaa tätä rotumääritelmää ja kiinnittää huomiota seuraaviin virheisiin:
VIRHEET: Kirsun osittain tai kokonaan peittävä nenäpoimu.

HYLKÄÄVÄT VIRHEET: Hengitysvaikeudet, sisäänkasvanut häntä.
Selvästi epänormaali rakenne tai käyttäytyminen ovat hylkääviä virheitä.

Toivon omalta osaltani rotua vietävän eteenpäin allaolevan kaltaisten yksilöiden toimesta. Ei niiden äärimmilleen jalostettujen, joista kaikki koiraihmiset muistavat vielä Evirassa avatun nartun kuolinsyyn; "tukehtunut tiineyteen".

Mantalle pitkää ikää toivottaen ja naapurin Riittaa kiittäen rotuun perehdyttämisestä:






 
kaikki kuvat © Anita Sandqvist

13.4.2015

Kuu kiurusta kesään - vatsataudista vaaksa.

Onpahan Kenzolassa ollut hitskokkia, etten sanoisi.
Pyrin aina koirieni sairastelutilanteissa seuraamaan ensin oireita ja olemusta joskus pitkäänkin, ennen kuin alan toimia - ja pysymään itse mahdollisimman rauhallisena. Lukijoilleni tiedoksi, nuorempana menin eläinlääkäriin näyttämään koirieni pienenpienet haavatkin ja aika pian huomasin, että tapauskohtaisesti "seurailkaa tilannetta pari päivää" ei ole ollenkaan huono neuvo. Kun haavoja ja äksidenttejä on tullut nähdyksi jo melko paljon, niin enää ei suhtaudu kaikkeen niin kauhulla peläten pahinta...

Paitsi.

Mistälie maaperästä tai tuulesta osui Hupi-poikaan mahapöpö. Torstaina oksennettiin ja oltiin vaisuja ja kun oksua tuli vielä perjantainakin ja Hupi tosiaan oli kuin maansa myynyt, alkoi mielikuvitus laukata hurjaan tahtiin. Onneksi sain Arjan avuksi, sillä auto oli tietysti omistajineen kaukana työmatkalla. Hupin veri tutkittiin läpikotaisin ja kaikki arvot olivat kohdallaan ja kuten pitikin. Diagnoosiksi saimme mahatulehduksen ja kotiin viemisiksi oksennuksenestolääkityksen ja varuiksi Tylosin-kuurin.
Kun ilta ehti, oksennuskerhoon liittyi mukaan Bali. Siinä missä Hupi oksenteli lähinnä ulos, Bali oksensi tuossa tuokiossa isoimmille matoille. Tiedättehän sellaisille, jotka on pakko raahata pesetettäviksi joko pesulaan tai mattolaiturille. Kylpyhuoneen lattialle ne eivät mahdu pestäviksi... Oksentelu oli myös hyvin spontaania; ei sellaista normi "mahanpohjasta jurnuuttamista", vaan matolle, suu auki, ja YÖKKS - se pullahti siihen.
Perjantain ja lauantain välisenä yönä kolmas jäsen liittyi oksuklubiin; Viri. Viri taasen oksensi kylpyhuoneen ja saunan lattialle, miten fiksua!!
Juuri kun painoin yön tunteina pään takaisin tyynyyn, joku oksensi jossain. Kun olin valveilla ja "päivystin", kaikki oli rauhallista. Perjantaina ja lauantain välisenä yönä oksennuksenvalvonta toimi täällä välillä 02-06. Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä oksentelua esiintyi vasta aamuyön tunteina.
Siinä taisi aamulenkillä sitten ykätä myös Huima, hänkin isänsä tapaan suosii siis ulko-oksentelua.

 Balin ja Luxin virallinen oksennusmatto. Kyllähän se kieltämättä hieman nurmikkoa muistuttaa?

Huolesta soikeana lähdin eilen Messukeskukseen töihin.
Sen verran oli tilanne päällä ja säikäytti tuo Virin olotila - että pelkäsin edessä olevan päivystyskäynnin - ja en koko pitkänä työpäivänä saanut muruakaan alas. Tuomarimme oli ruotsalainen ja arvosteli koirat erittäin laajaa ja omaperäistä sanastoa käyttäen, kirjoittajaparka - hänellä oli täysi työ pysyä perillä lausutuista sanoista... Minä olin vaihteeksi pyörittävänä. Parhaimpana hetkenäni kehässä komensin koiria numerojärjestykseen - kilpailuluokassa.

Välillä lähettelin kotiin tekstareita, että missä mennään. Sain kuulla, että Viri oli erittäin vaisu. Se oksenteli siis vielä la-su yönä ja oli eilen ollut syömättä melkolailla kaksi päivää.

Työpäivän vihdoin päätyttyä illansuussa, suunnistin myyntikojuille ajatuksenani löytää jotain koirien energiageeliä tai masutaudin karkoitetta. Olin ottanut ehkä 20 askelta, kun edessäni oli Podunk Oy:n puoti ja murheen murtamana, väsyneenä ja kovin koomaisena itsekin kysyin, että "onko teillä mitään tuotetta koirien vatsatautiin"?

Kyllä! 

Sain uskomattoman hyvää ja asiantuntevaa palvelua, asiakaspalvelua isolla A:lla. Minut ja murheeni otettiin ikäänkuin "syliin", kuunneltiin ja etsittiin sitten sopivimmat tuotteet Minun Koirieni tarpeisiin.



Kotona koiristani Viri, Luxi ja Huima saivat heti pussit Yumpro BioActiv Plus-jauhetta. Melkoista tököttiä muuten oli. Tuotteesta voi tehdä joko tahnan tai sitten liuoksen, jonka tässä tapauksessa truuttasin ruiskulla suoraan suuhunn.
Tuote-esitteessä jauheesta sanotaan:
* Palauttaa suolistobakteereiden luonnollisen tasapainon
* Sitoo bakteereita, viruksia ja myrkkyjä
* Tukee suoliston toimintaa estämällä haitallisia bakteereja kiinnittymästä suolen seinämään
* Edistää ruoansulatuskanavan hyvinvointia

Annospussi sisältää E.faecium probiootteja (E.faecium on EU-rekisteröity, koirille hyväksytty bakteerikanta), mannan-oligosakkarideja, frukto-oligosakkarideja, beetaglukaania, montmorilloniittia, treoniinia ja pellavansiementä.

Viri halusi illalla myös syödä, ja kaikki muut söivätkin keittämääni puuroa, paitsi Luxi.

Tilanne näyttää nyt rauhoittuneen. 
Pussilliset Yumpro BioActiv Plussaa loi viimeisen silauksen neljän päivän oksuralliin ja viime yö nukuttiin rauhassa. Kukaan ei enää oksenna. Huima töräyttelee pieniä, äänettömiä leijoja, mutta muuten on Kenzolassa rauha maassa.

Jatkan tuotekokeiluja BioActiv-tablettien sekä Yumove -nivelvalmisteen parissa. 

Harmailla pilvillä on kuin onkin hopeareunukset: kiitos Arjalle avustasi paniikkitilanteessamme ja olipa mukava törmätä hädän hetkellä Podunkin tuoteperheeseen!

PIIPAHDA PODUNK OY:n nettisivulla: KLIK.
 

7.4.2015

Taivaallinen tyyny!

Osuin kerrankin oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. 
Nimittäin Hakunilan apteekin alelaareille. Kotiin matkasi rutkasti alennettu Nexcare coldhot Back and abdomen belt - enää harmittaa, etten ostanut samalla kahta. Tuotteen ovh apteekissa oli niinkin suolainen kuin 51,76 eur - mutta tuotetta ei voi muuta kuin ylistää!


Laatikosta löytyy muotoiltu, pehmeä tyyny, jonka sisällä oleva  sininen geeli on valmistettu 99% biohajoavista tuotteista - ja sen voi lämmittää taivaalliseksi kuumahauteeksi mikroaaltouunissa!
Mukana tulee vyö, jossa geelityynyä voi kätevästi pitää, mutta itse tapaan lämmittää tyynyn tv-töllötyksen ajaksi (jonka teen koirat kainalossa sängyssäni) ja joskus lämmitän tyynyn uudelleen pari kolmekin kertaa pitäen sitä ristiselkäni alla, vaihdellen tyynyn lämmittävää kohtaa selässäni. Lopuksi laitan tyynyn vielä niskaani - ja sitä euforiaa!



Olen koukuttunut tähän jokailtaiseen tapaan nyt parin kuukauden ajan ja voin sanoa, että en tarvitse enää särkylääkkeitä. Ollenkaan. Jokailtainen lämpötyynyn hyväätekevä vaikutus riittää. Minä ja selkäni ihmettelemme enää vain miksi emme keksinyt tuotetta aiemmin?

Kertakäyttölämmitys -teippejä olemme käyttäneet kyllä, ja niistä on ollut apua ja iloa, mutta missä tämä Nexcare-tuote(perhe) on ollut apteekissa asioidessamme? Jossain alahyllyllä? Nytkin farmaseuttiparka joutui availemaan ja tavailemaan pakettia, kun siitä lisäkysymyksiä esitin. Soisin tuoteperheen pikaista rantautumista kaikkiin apteekkeihin ja hintekehityksen suopeaa kehitystä alaspäin, jolloin uskoisin tuotteen myyvän kuin siimaa!

Sain viellä 3m:stä kokeiluun oheiset tuotteet, Coldhot MAXI-tyynyn ja kertakäyttöiset kylmäkuuma-tyynyt, joista viimeksimainittuja en vielä ole ehtinyt käyttää.



Nyt olen niin tämän Back and abdomen belt-tuotteen lumoissa, että en näe, en kuule muita vaihtoehtoja. MAXI-tyynyä kokeilin, mutta se ei ensikokeilulta vaikuta niin miellyttävältä kuin selälle varsinaisesti suunniteltu pehmeä ja muotoiltu tyyny. MAXI-tyyny, joka asetetaan hennon kangasverkon sisään, ei siis tunnu ihoa vasten yhtä miellyttävältä. Johtuuko se tuosta "epäkankaasta" vai muovimateriaalista, jonka sisällä geeli on, vai niiden yhteisvaikutuksesta?

Suosittelen lämpimästi Back and abdomen belt-tuotetta kaikille, joilla selkä vihoittelee ja joiden selkä ja olotila hyötyvät kuumahoidosta. Tyyny rentouttaa kipeitä lihaksia ja koko selkää, hikoiluttaakin ja sitä voi kaikella syyllä kutsua Taivaalliseksi tyynyksi!

Linkki 3M-tuotesivuille: Luonnollinen tapa lievittää kipua.

Kuvituskuvat Kenzolan oma studio ja Googlen kuvahaku