29.5.2018

Liettualaisia lasiverantoja.

Piipahdimme poikain kanssa Liettuassa mennä viikonloppuna. Aiheesta on tulossa oma blogipostauksensa, jahka saan inspiraation ja aikaa...

Varsinaista Liettuan reissu-bloggausta odotellessa perehtykäämme liettualaisiin lasiverantoihin. Niitä nimittäin riitti Kaltanenai-kylässä, jossa asuimme. 

Liettualaiset osoitteet ovat muuten astetta vaativampia. Hotellimme osoite oli virallisissa dokumenteissa Svencioneliy g. 24, Kaltanenai, Svencioniy. Kun naputti ensimmäisen ja kolmannen sanan navigaattoriin, ajoimme 22 km liian pitkäksi. Oikea osoite navigaattoriin olisi ollut osoitteen ensimmäinen ja toinen sana.

Mutta näistä lasiverannoista ei ole kahta sanaa. On vain yksi. Kauniita. No ehkä vielä puhutteleviakin. 
Jotenkin niitä sitten tulin kuvanneeksi aamulenkeillä pikku kylässämme. Jossa linnut lauloivat, haikara hautoi ja asukkaat kuopsuttivat aamuvarhaisella pihojaan.
Nämä talot ja verannat ovat nähneet paljon elämää. Osassa taloista edelleen asuttiin, taisi vain yksi olla hylätty. Lasimestareiden taidonnäytteitä, olkaa hyvä!









12.5.2018

Kenzolassa on siirrytty värikkäisiin grippeihin - a la Vijue!

Menipä pitkään, ennen kuin kokeilin. 
Ja kun kerran kokeilin, ei taida olla enää paluuta.
Olen käyttänyt erittäin pitkään erittäin kapeita nahkahihnoja laumallani. Niitä teki aikoinaan Roydon - kotimainen valmistaja - ja hihnoja tuli ostettua näyttelyistä pitkin ja poikin. Hihnat olivat erittäin edullisia, mutta niissä oli se huono puoli, että riippuen saadun vuodan koosta - hihnat olivatkin sitten jokainen eri pituisia. Tai no, hihnoja tuli ostettua eri aikoihin vuotta, jolloin kulloinenkin vuota määräsi pituuden. Edullinen hinta, helppo saatavuus ja hihnojen kapeus piti minut vuosikausia nahkahihnojen ystävänä. Huonoja puolia olikin sitten vastapainoksi muutamia. Osa hihnoista viisti maata, osa oli juuri "oikean pituisia". Hihnat menivät erittäin herkästi solmuun ja ne olivat aina joko omassa haarovälissä tai sitten koiran kainalossa.

Sittemmin kiinnitin huomiota harrastajilla nähtyihin grippeihin.
Puristelin hihnoja usein näyttelyissä, mutta en koskaan innostunut ostamaan asti, koska 5 hihnaa kerralla = viisinkertainen hinta.
Mutta jotain oli tehtävä. Nahkahihnat alkoivat tulla tiensä päähän eikä Roydon enää valmistanut niitä. Käsilenksujen sidonnat pettivät, lukkojen samoin. Hihnat venyivät, niiden syyt repeilivät ja menipä melkoinen osa ihan rehellisesti katkikin.


Oli aika astua grippien maailmaan.
Googlettelu tuotti osumia sinne ja tänne ja ahh, heti alkoi se valinnan vaikeus. 15 mm vai 20 mm? Entäpä pituus? Monessa kaupassa oli tarjouksia mutta vain kahta väriä. No eihän siitä mitään tule, en millään voisi ostaa kolme yhtä väriä ja kaksi kahta väriä. Kyllä jokaisella pitää olla omanvärinen hihna. Joku möi sitten vain pätkää, toinen pitkää ja kolmas vain yhtä väriä tai vain yhtä leveyttä. Pitkän pähkinnän jälkeen osuin vihdoin Vijuen sivuille. Nettikauppa, joka valmistaa itse hihnat. Ja sangen edullisesti vieläpä!

Oma hihnavalinta osui 15 mm levyiseen ja 2 metriä pitkään. 
Olipa riemukasta tehdä ensimmäinen lenkki, kun kaikki hihnat ensinnäkin olivat samanmittaisia! Toisekseen hihnat eivät menneet koirilla kainaloihin - ainakaan kovin herkästi - ja 2 metrin mitta piti ne myös omasta haarovälistäni poissa. Ja herkulliset värit kruunasivat kaiken!
Luxin poismenon johdosta meillä on nyt käytössä 4 väriä; Hupi vihreä, Huima sininen, Bali keltainen ja Maui punainen. Hihnoihin saa myös itse valita lukkotyypin sekä joko niitit tai neulonnan.
Vielä löytyy kohtuukuntoista Kana-pantaakin mallaavissa väreissä.


Vijuen nettikauppa on helppo ostospaikka. 
Ison hihnaostoksen voi maksaa erissä ja toimitus on nopea. Kaupasta saa montaa muutakin artikkelia kuin vain hihnaa, mutta vakituinen hihnatoimittaja siitä taisi nyt meille tulla.
Ainoa miinus - minkä äkkiä keksin - on hihnojen värejä osoittava kuva. Se ei taida olla ihan ajantasalla ja värejä on hankala hahmottaa siitä siinä vaiheessa kun menee "valitse hihnan väri" -valikkoon. Ensimmäinen ostamani "sininen" oli hento ja vaalea, toinen sininen oikein tumma ja sähäkkä. Kumpikin käy, ei siinä mitään, mutta hihnojen värit pitäisi lukea aina valokuvatun hihnan vieressä - silloin saa ainakin sen, mitä on halunnut tilatessa eikä postissa odota yllätys.

Grippien miinukset?
No kuluminen, tietysti. Napakka ote hihnoissa kestää viiden koiran käytössä (nykyisin neljän) reilun puoli vuotta, sitten kumiseos on kulunut paikoin kokonaan pois. Kumiseos kuluu nimenomaan hihnan alkupäästä, päästä joka on lähinnä käsiä, koska siellä ne hankautuvat eniten toisiinsa. Hieman yllättävää ehkä, koska puolen vuoden vaihtoväli on minusta aika tiuha? Voisin kuvitella että yhden koiran käytössä grippi kestää huomattavasti pidempään. Minä myös sidon koiria hihnoista + osa koiristani vetää aika-ajoin temmokkaasti.



Vanhoista hihnoista kumiseos on kulunut pois paikoin kokonaan.

Jos siis haluat edullisesti pitoa ja väriä lenkkeilyyn, piipahda Vijuen nettikaupassa! Hihnojen tuoteryhmä: KLIK!

3.5.2018

Mauin double suspension gallop kuvin!

Vielä kuvat perään.
Kyllä näistä tekemisen meininki ja riemu välittyy!

© Harri Nurmela








Silmä lepää.