Onnistuin sitten taas. Nimittäin jättämään koirani hännän oven väliin. Edellisen kerran siitä sai kärsiä RIP Jamo vuosia sitten, häntähän tuolloin myös murtui. Tällä kertaa joutui Hula kokemaan hännän oven väliin jäämisen.
Tulin töistä ja olin alakerrassa siivoamassa koirien jäljiltä kämppiksen huonetta. Kun luut ja lelut oli roudattu veks ja myllätty sänky siistitty, suljin huoneen oven. Kaamea kiljaisu ja Hulahan se siinä oven vieressä nökötti, hännässä pahan näköinen vamma. Voi kauhio sentään, samantein vammaa tutkimaan tarkemmin ja koirien lääkekaapista sidostarpeet esiin. Haavan tutkimisen ja puhdistuksen jälkeen päätin -jälleen kerran- hoitaa vamman itse. Luotto on kova Bacibact-puuteriin ja tuputinkin haava-alueen sitä täyteen. Kaksi haavataitosta, teippaus ja päälle vielä Fixomull-kangasteippiä, joka pitää taitokset tukevasti hännässä kiinni.
Maanantain jälkeen (vamma sattui 15.2.) olen vaihtanut siteen päivittäin. Näyttää paranevan ok.
Tarinan opetus? Kannattaa ovia sulkiessa katsoa, ettei koiria seiso läheisyydessä. Häntä nimittäin saattaa olla sen verran "asennossa", että väliinjäämisvaara on suuri!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti