Niinhän siinä taas kävi. Kameraa on nyt ulkoilutettu urakalla ja kuvia alkoi kertyä ja jumittaa kortilla ja/tai koneella.
Purin tämänpäiväisiä aurinkokuvia niin kappanen, aurinkoisella lenkillä oltiin JO todistetusti 29.2.:
Aurinkoiset lumikatot.
Bali ponnistaa ja Huima skannaa pellolta jäätyneitä kakkakikkareita.
Välillä hiukan vauhtia ottaen.
Tämä heippalappu oli laitettu ko. taloyhtiöön johtavien kiviportaiden juurelle. Portaissa on muistini mukaan 3 askelmaa. Jotenkin minun on taas niin vaikea uskoa ja hahmottaa, että joku koira aikuisten oikeasti stroolaa keskelle kolmiportaisia kivirappusia? Ulosteiden määräkin on "valtava"?
Tämä taloyhtiö on aidattu järeällä kiviaidalla ja ei herätä ainakaan minun koirissani mitään vaellushaluja sinne kiviaidan tuntumaan.
Nohh, toivottavasti nimimerkki Pettynyt siitä leppyy keltaisen lumen sulaessa pois.
Aurinko + tuoli = aurinkotuoli. Näitä pirteitä tuoleja on ilmestynyt lähelle Hakunilan ostaria.
Kaikissa väreissä. Poistohintaan. Eurolla olisin voinut yhdet keltaiset ottaa!
Köpi sulattaa sydämet. Ja jään.
Aurinko helottaa Skomarsin torpan seinään.
Ja ikkunaan. Pesin tänään oman huoneen ikkunan. Keskelle ikkunaa oli roiskaistu mojova albatrossin kakka. Se toimi yhdessä auringonsäteiden kanssa innoittajanani Kärcher-pesimen esilleottamiseen.
Tuli siinä tomistettua alakerran matotkin ja pesaistua koko huushollin lattiat. Sitten kolistelin hieman varastossa ja keräsin pihalta säkillisen roinaa roskikseen.
Sitä se kevätaurinko teettää!
163,6 km huhkimme helmikuussa lenkkipoluilla. Kiitos taas, pojat. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti