Kameraa on nyt kiva ulkoilutella, kun kevät kohisee korvissa ja aurinko paistaa silmät sirriin. Pidemmittä puheitta eilisiin lenkkikuviin:
Luminen pelto luo kontrastia keväälle asvaltilla.
Valoa ja varjoja Håkansbölen kartanoalueella.
Maalaisromantiikkaa Hakunilassa.
Kartanoalueella on useita taloja. Kunpa ne kaikki kunnostettaisi. Oikealla itse kartano, kunnostamatta sekin.
Lumitykit tanassa. Viekää ne pois!!
Uskaltauduin siis ensimmäistä kertaa tälle kevättä kurvailemaan urheilukenttäalueelle; olin jo tehnyt varovaisia tiedusteluja ohikulkijoilta, että vieläkö siellä hiihdetään. Tiet olivat 90%:sti jalankulkijoiden käytössä, törmäsin kyllä
edelleen myös hiihtäjiin...
Tämä kenttä on Hakunilassa pidettävän koiranäyttelyn "pääkenttä". Siellä sivakoi eilen, 29.3. kaksi hiihtäjää. Nurmialue loistaa keskellä, mutta sivakoitavaa sohjolatua on edelleen reunoilla...
Viereinen hiekkakenttä oli sensijaan sula, laduton, aurinkoinen ja tyhjä. Siispä sinne!
Pojilla on jo selkeästi kevättä rinnoissa.
Let's dance!
Ja sitten mentiin...
Tassut olivat triolla hiukan rapaiset. Ei haittaa. Pääasia, että oli hauskaa!
Lenkin päätteeksi olikin sitten hyvä ottaa nokkaunet. Vai sanotaanko koirien kohdalla kirsu-unet?
Päivän lenkkidata 6,0 km.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti