HeSa 1.9.2012 Mielipide-sivulla Virpi Paananen kirjoittaa lapsen luottamuksen ansaitsemisesta. Tämä seuraava lause sopii mielestäni niin hyvin myös KOIRAN luottamuksen ansaitsemiseen, että muokkaan sen suoraan tähän koskien koiraa:
"Koiran luottamuksen arvoinen isäntä/emäntä saa koiran avautumaan antamalla tilaa, aikaa, olemalla läsnä ja kuuntelemalla sen sijaan, että olettaa tietävänsä mikä on koiran parhaaksi".
Olen aiemmin kirjoittanut blogissani luottamuksesta; miten se saavutetaan, ja se ei olekaan ihan yksiselitteinen asia yrittää kuvata. Se ei synny pakottamalla eikä käskemällä, eikä tosiaankaan olettaen, että "edellinen koira oppi olemaan, kun tein näin" tai "kun pidän hihnan tiukalla, koira on paremmin käskyn alla" noin karrikoiden.
Jokainen koira -vaikkakin samaa rotua- on aina erilainen ja pentuna sinulle tullessaan pelkkä kehys. Sinä maalaat kehyksiin -niiden sisään; koiralle aikaa antaen, sitä "kuuntelemalla" ja seuraamalla, olemalla läsnä. Luottamus ansaitaan, sitä ei "odoteta syntyväksi tietyn ajan kuluttua" tai "edellytetä treenin päätteeksi", se syntyy ajan kanssa ja koiran kanssa yhdessä eläen ja kokien.
Tämä luottamus-aihe on yksi lempiaiheitani elämässäni koirien kanssa, se on antanut laaja-alaisuudessaan minulle eniten oivalluksia ja ymmärrystä; kun luotan, koirani luottaa minuun takaisin. Olkoon se sitten feng shuita tai mitä lie oikeita taajuuksia suhteessa kulloiseenkin koiraan, mutta mikään ei ole niin hieno hetki, kuin päästää koirat irti kirmaamaan ja sen sijaan, että "pelkäisin koirieni karkaavan oitis seuraavaan kuntaan" voin luottaa siihen, että ne pysyvät lähelläni. Koirani purkavat juoksemisen riemua ottaen kontaktia halukkaasti ja lähellä ollen.
Luottamuksen voi siis saavuttaa koiraan luottaen ja lopettaen jatkuvan "epäilemisen".
Luota siis koiraasi. Luottamus ruokkii luottamusta. Molemminpuolista.
HeSa 1.9.2012 toimittaja Juhani Karila on haastatellut Finlandia-ehdokas Mari Möröä.
Juhani Karila kirjoittaa:
Hän lyö pöytään Ernest Hemingwayn postuumisti ilmestyneen, lehtiteksteistä kootun kirjan Täyttä elämää (1968). Eräässä jutussa kirjailijaksi mielivä ihmisvesa lähtee kalaan Papan kanssa ja kysyy, kuinka saavutetaan sanojen mestaruus:
Hemingway sanoo: "Tämä ei ole yliopisto. Tämä on vene".
Mörön mielestä Hemingway yrittää sanoa, ettei pidä piiloutua elämältä.
"Arto Salminen hankki yhteiskunnallisen näkemyksen tekemällä hanttihommia. Nykyään suurin epäkohta tuntuu olevan Facebookin kaatuminen tai häiriö julkisessa minäkuvassa. Jos asiat ovat tuolla tolalla, näköalapaikka yhteiskuntaan on napanöyhdän peitossa."
Kuvituskuva Ida-Maria Alanko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti