Masutauti oli tuhma ja ilkeä. Se ei ihan helpolla antanut periksi. Itsekin tein siinä KOIRIENI oksujen ja ripulien lomassa varmaan vähän virhearviointeja, eli aloin lisätä ruoan annoskokoa liian nopeasti ja liian vahvana. Tuli lopulta keiteltyä useampi kattilallinen puuroa pojille ja tauti saatiin noin viikon riehunnan jälkeen selätettyä. Kuvaavaa oli, että kun koira a oli maanantaina ok ja koira b ripuloi yöllä tunnin välein, niin osat olivat tiistaina vaihtuneet, koira a ripuloi ja koira b oli kunnossa.
Huhtikuu on tepasteltu ja loppusaldoksi saatiin 178,1 km.
Siellä jo Facebookissa kuittailtiin Lidlistä ostamiani lenkkareita, että "etkö sä just ostanut" - niin, mähän pidänkin noita lenkkareita pokaalikaapissa, pölyä keräämässä. Tämä alkuvuosi on kulutettu tennarin pohjia oikein mallikkaasti, tammikuussa 161,8 km, helmikuussa 159,0, maaliskuussa 179,1 ja huhtikuussa 178,1 - yhteensä 678 kilometriä. Saapas nähdä - ei saapas kuitenkaan, vaan lenkkari - että koska joutuu taas kenkäkaupoille tätä tahtia. Välillä miettii, että onko noita ulkoilujalkineita tehty kulutukseen ollenkaan??
Eilen vappuaattona innostuin lähtemään uutuuslenkille kolmen koplan kanssa (Hupi, Huima, Bali) ja sain peräti 4,3 km/h lukemat 8,7 kilometrin lenkille. Huomaa, ettei tullut puhuneeksi puheluita eikä kamerakaan ollut matkassa! Jotenkin snadisti uuvuttavaa kävellä silti outoja katuja ja tienoita, kun ei tiedä mihin mistäkin kannattaa kääntyä vai jatkaako suoraan? Lopulta suuntavaisto oli ihan oikeassa, välillä vain usko meinasi loppua. Noin kaksi kilometriä ennen kotikatua se loppuikin ja kämppis korjasi uupuneen tepastajan kera trion avaruusalukseen.
Tänään sensijaan keskituntinopeutemme oli himpun yli 2 - ja saimme tuhraantumaan vappuihmettelylenkille melkein kaksi tuntia!
Tässä syy(t):
Vappulenkillä oli mittaa 4,2 km.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti