3.8.2009

Tampereen (Tottijärven) maastot 2.8.2009

Eilen suunnistimme koko köörin kanssa Tampereen, Tottijärven, maastoihin. Päivä olikin sangen tapahtumarikas. Jo menomatkan aikana saatiin bongata melkoinen määrä erilaisia eläimiä. Kämppis väisti taidokkaasti niin kahta kissaa kuin tieltä käpyä hakenutta oravaakin. Mutta ei tässä vielä kaikki. Äiti-peura laukkasi suoraan eteen -onneksi vauhtia oli tuolloin sen verran vähän, että väistö TAI itseasiassa koko auton pysäyttäminen, oli mahdollista. Nimittäin äitipeuran perässä viipotti kolme pikkuista bambia. Kun sain kameran laukaisuvalmiiksi olivat nämä kauniit eläimet ehtineet jo kauas pellonlaitaan.

Ikävä kyllä, tieltä bongattiin myös monimetriset jarrutusjäljet ja ketarat ojossa tien reunassa maannut kuollut peura. Soitin eläimestä poliisille ja kotimatkalla paikalla oli enää verijälkiä, eläin oli viety pois.

Itse kilpailu oli taas maanmainio. Aina sitä pelkää pahinta ja kaivaa jo valmiiksi kuoppaa, mihin piiloutua, kun oma näyttelylinjainen jää kilpakaverista kolme kilometriä jälkeen. Luxi antoi nenille ja juoksi kaksi näppärää basic-juoksua. 217 pistettä alkuerästä (kilpakaveri Beschützer Braveheartin loistaessa 261 pisteellä). Finaalista Luxi nappasi 229 pistettä ja sijoittui hienosti neljänneksi kymmenestä ylikorkeiden sarjassa juosseesta uroksesta tuloksella 446 pistettä ja SA.

Toki siinä porukan kysellessä alkuerän jälkeen "miten meni" ryyditin vastausta sarkasmilla; "no eiköhän se saanut sen 150 pistettä tai sitten käy niin, että saikin juuri 149 ja ei saada uusia".
Kämppis pisti tietenkin paremmaksi ja äityi kommentoimaan Luxin finaalijuoksua; "se seurasi vaan sitä kaveria, eikä viehettä". Pessimismikin on taitolaji.

Tuomarilinja oli kyllä sangen tiukka. Eilen jaettiin peräti seitsemän diskiä ja palkintojenjaossakin ylituomari päivitteli ensimmäisten 10-15 suorituksen olleen pyllystä. "Mitä tästäkin päivästä tulee". Noh, Luxi juoksi alkuerälähdössä numero 16; siitä se aurinko sitten alkoikin paistaa!
Eniten jänskätti se paljonpuhuttu KUNTO, kyllä sitä Luxilla riitti, ei moitteen sijaa. Eläinlääkäri loihe lausui sydäntä kuunnellessaan, että "tällä on kyllä erityisen hidas leposyke ja niinhän se kuuluu ollakin urheilijalla"!
Hulan poika Papu, Gaselle´s Top Spin järjestikin sitten jymy-yllätyksen ja juoksi erittäin pirteästi, tarkasti ja kipakalla haukulla ajoaan vauhdittaen aina kakkossijalle asti pistein 484!

Kenzolassa ollaan haljeta ylpeydestä!

Sitten päivän kuvasaaliiseen:



Aamulla oli erittäin sankka sumu ja näkyvyys oli paikoitellen melkoisen heikko.


70.000 km paukahti matkalla rikki. "Kauhean vanha ja kulunut auto", kommentoisi kämppis.


Usvan hälvettyä näkymät olivat näin kirkkaita Skoda Octavian ohjaamosta.


Papu tiiraili jäniksiä näin tarkkaavaisena hetki ennen palkintojenjakoa.


Ja antoi kiltisti tassua sitä pyydettäessä.


Porukkaa oli kuin pipoa..


suosituimman päähineen ollessa toki lippis.


Näin hienoja lasimaljoja oli jaossa. Tällaisesta kelpaa siemailla hieman sheridansia.


Ja näin tikkana seisoi nelijalkaiset ystävämme palkintojenjaossa.


Tässä palkitaan sheridansilla järjestäjiä. Hyvin vedetty kilpailu!


Järjestäjät lauloivat myös karaokea.


Papu keulii palkintopaikalle.


Ja ylpeä Marjo-emäntä palkitaan pitkän päivän päätteeksi.


Tällaisia ilmeitä näkyy sellaisilla kilpailijoilla, joita hellitään SERTifikaatilla! Narttujen ylikorkean sarjan voitti Wiles Aureliasfunfair, kolmas kisa ja toinen SERT!

Siispä onnea Meri ja Auri ja Team Wiles!

Ei kommentteja: