12.4.2009

Klikkediklik, klik, klik, klik.


Kaikkea sitä taas sattuukin ja osuu kohdalle koirain kanssa reippaillessa!

Taapersimme tässä eilen aamulla Kulomäentietä kotiinpäin. Yht´äkkiä alkoi kuulua hienoista kilkettä. Kilke loppui, kun pysähdyin sitä ihmettelemään. Mietin, että kuuluiko se hihnan lukosta? Vaiko viereiseltä Nesteeltä, kilkattaako jokin työkalu kenties?

Matkaa jatkettuamme kilke jatkui. Taas pysähdyttiin ja ihmeteltiin, koirien tapittaessa minuun; "miksi me seisotaan tässä keskellä tietä"? Mietin ohiajavia autoja, voiko nastat pitää tuollaista ääntä osuessaan esim. tien metallikanteen?

Jokatapauksessa outo ääni, enkä sitä pystynyt paikallistamaan -ja se kuitenkin häiritsi....

Olisiko pysähdys ollut sitten jo neljäs tai viides, kun katseeni osui Hulan takajalkaan ja siellä näkyvään "johonkin punaiseen". Kyllä nyt oli jo naurussa pitelemistä. Hulalla oli korkokenkä; olutpullon korkki tiiviisti anturoihin jumittuneena! Se ei millään tavoin osoittanut aiempien pysähdyksiemme aikana esim. jalkaa ylös nostamalla tai ravistamalla sitä, että "jokin häiritsisi". Se vain kilkatti menemään olutpullon korkki tassussaan!

Aika hassu koira tuo Hula -ja kiltti; "mun kuuluukin tepsuttaa menemään kilkattavan korkin kanssa"! ;D

1 kommentti:

Jaana ja Epetti&muut kirjoitti...

Hassu Hula-isi :D Eppu on taas tarkka tassuistaan ja se putsaa ne heti kun tullaan sisään =) Rapsutuksia isäkoiralle ja muille toki myös!