Tassut ovat viimeaikoina olleet Kenzolassa kovilla. Niin Hula kuin Virikin ovat poteneet pitkäkestoisia tassuvaivoja. Hulan tassuvaiva hämäsi minut alkuun täysin. Vaiva alkoi erään pitkän lenkin jälkeen, jonka lopuksi koirat olivat rallatelleet isolla nurmikentällä. Ontuma oli "sen näköinen", että se viittasi mielestäni revähdykseen ja eläinlääkäri vatkasikin Hulan jalan läpikotaisin ollessamme 2.5. maastoilemassa. (Hula siis vain turistina) Jalasta ei tosin löytynyt selkeätä kipukohtaa.
Olin aiemmin käynyt Hulan anturan mielestäni tarkkaan läpi, enkä löytänyt sieltä reikää; joka olisi paljastanut vaivan johtuvan kivistä anturassa. Lenkit olivat viikkoja lyhyempiä ja odoteltiin levon tekevän tehtävänsä. Konkkaus kuitenkin jatkui.
Ei kun Maglite kouraan ja anturan kimppuun; niin vain sieltä löytyi "kivipesäke"! Ensin minimaalisia pikkukiviä ja ronskimman ronkinnan jälkeen kulmikas ja terävä emokivi, joka oli todella syvällä!
Nyt kun Hulan tassu oli saatu entiselleen, pamahti Virin varvas. Jälleen ei mitään havaintoa missä, miten ja koska. Tällaisia varpaiden turpoamisia on ollut Kenzolassa aiemminkin. Turvotus on kuitenkin laskenut jollei nyt dramaattisesti niin ainakin selkeästi ajan kanssa. Virin turvotusta oli jatkunut jo reilun kuutisen viikkoa, ilman että se olisi kertaakaan ontunut! Varvas oli myös turpoamiskohdastaan todella kova. Mielenkiintoista. Aiemmin varpaat ovat olleet ennemminkin pehmeitä turvotuskohdastaan ja varvas on ollut ns. tasaisesti turvonnut.
Eilen sitten Viri alkoi aamulenkillä ontua. Piipahdin ell:n vastaanotolla aamulenkkimme varrella ja varasin varmuudeksi rtg-ajan. Sen verran alkoi kiinnostaa, "mitä varvas on syönyt".
Kuinka hassunhauskaa olikin sitten illalla havaita, että itseasiassa Viri ontui toista etutassuaan; siellä oli jälleen ystäviämme Oliver Stoneja. Kurjuuden maksimoimiseksi päätin kuitenkin pitää ell-ajan voimassa ja käydä kuvauttamassa turvonneen varpaan. No, eihän sieltä mitään löytynyt. Ei hiusmurtumaa, ei kasvainta, ei mitään dramaattista. Saan taas vetää viivan muistiinpanoihini; "Ell-käynti 115 euroa, "se on lyönyt sen johonkin" ja rtg-kuvankin mukaan kyseessä on pehmytosaturvotus". Uteliaisuus ja huoli ovat vaarallinen -tai sanoisinko kallis- yhdistelmä.
No, sain toki lääkärin luvan jatkaa kahdeksan kilometrin lenkkejä! ;D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti