Hurlumheistä helmikuuta!

PIIIIITKÄSTÄ aikaa lähti kamera matkaan lenkille ja vieläpä lumiselle sellaiselle. 
En ole aivan varma, olenko kertonut teille aiemmin, että Canon ei suostu talvisia kuvia enää ottamaan, koska sen näyttöön tulee Häiriö, yritä uudelleen..

Niinpäniin. Panasonic kaulaan ja menoksi.
Täällä Hakunilassa on hauskaa tepastaa taas pitkästä aikaa kun tuttuja tulee lenkillä vastaan jatkuvalla syötöllä. Jumittelen minulle ominaiseen tapaan päivittelemässä milloin lumitöitä milloin päivän pitenemistä ohikulkijoiden kanssa. Eilen minut pistettiin oikein syvällisten kysymysten äärelle kun ohikulkijaa kiinnosti MIKSI olen hankkinut niin monta koiraa. Vaikka kuinka yritin sanailla ja antaa vakiovastauksia, hän EI ymmärtänyt.
Älytöntähän tämä onkin. Kävellä nyt vuodesta toiseen viisipäisen lauman kanssa. Eilen kävin K-marketissa ostamassa Pirkka-pakastepusseja kakan keruuseen. 3 (kolme) pakettia!! Montakohan meillä menee päivässä? Riippuu rotvallista. Ihan jokaista kakkaa en minäkään kerää, pääsääntöisesti kyllä. Tikkurilassa roskakoreja oli hiukan antaumuksellisemmin kuin täällä, toki niitä täälläkin hyvin on.
Vaatekaappi on täynnä koirien ruokasäkkejä, ja taas on tullut hankituksi pojille paitaa, takkia ja öljyjä. Järjetöntä. Mutta ahh, niin ihanaa:

Idyllinen ulkoilutie läheiseen puistoon. Oikealla olevasta kinoksesta löytyi muuten se meidän maustehylly.

Sitten ollaankin päästy itse asiaan. Bali ja Huima laukkaavat meistä noin kahden kilometrin päässä olevalla pellolla. Tuntuu olevan koiranulkoiluttajien suosiossa, sillä pellon ympäri kulkee tampattu tie ja runsaasti kakkakikkareita odottaa noutajaansa. (lue = Hupia ja Huimaa)

Hupi on päässyt mukaan. Yleensä juoksuttelen nykyään poikia pareittain; Huima + Bali ja Bali + Hupi. Viriä enää kovin harvoin sen vuoden takaisen jänisepisodin vuoksi. Luxia ryskääminen kiinnostaa vain sisätiloissa. Hupi pysyy kyllä hyvin nuorisoketjun mukana, tosin tässä kuvassa se yrittää lähinnä maastoutua?

Takkitanssi. Tuo sininen etualalla on Helin käsialaa. Nähtyäni kuvan somessa, oli takki ostettava heti pois kuljeksimasta. Se sopi Balille kuin kirsu päähän.

Siinä sitä on whippettunnelmaa ylimmillään. Huima ja Bali, tuo kauhukaksikko. Painotus sanalla kauhu.

 Välillä syödään lunta ja huiskitaan hännällä kaveria silmiin.

 Ja sitten taas mennään!

Välillä myös kuvasta ulos. Hupi, 11 vee, ei tahdo pysyä ruudussa. Tai ruodussa. Lumi pöllyää ja eittämättä pojat ovat elementissään.

 Miten kiva onkaan ikuistaa vauhtia ja menoa pitkästä aikaa. Oikea tohinatrio!

Lenkki tepastettiin lumisissa maisemissa 22.2. Päivän lenkkisaldo 6,1 km.
22.1. olimme kävelleet säälittävät 77,1 km ja nyt 22.2. 116,1 km, 39 kilometriä enemmän. Ja vielä kun innostun laskemaan lisää dataa, saan tammikuun keskimääräiseksi kävelymääräksi/päivä 4,0 km ja helmikuun 5,4 km.

Lenkkeilemisiin!

kaikki kuvat Panasonic LUMIX FZ200