Jotkut epäilivät alkuun, liekö Messukeskus "syyllinen", koska kennelyskä itää kaksi viikkoa. No, näin ei kuitenkaan ole, vaan useissa julkaisuissa netissä kerrotaan itämisajan olevan 1-14 vrk.
Merkkasin laumani sairastumistahdin kalenteriin; ensin oli Balilla niiskuttelua ja ryystämistä, taisi köhäistäkin muutaman kerran, mutta 17.12. alkoi Luxilla kova köhiminen, jota kesti pitkälle kuluvaa viikkoa. Yskä oli alkuun selvästi limaisempaa, kunnes se muuttui kuivemmaksi "köhäilyksi". 21.12. liittyi Hupi yskäklubiin ja Virillä oireet alkoivat 23.12. Bali jokatapauksessa sairasti yskän kaikkein lievimpänä.
Siinä sitä oli muutenkin insomniahenkisenä uni heikkoa, jos sitä nyt ollenkaan oli muutamana yönä... Luxi käki alkuun useamman yön (ja päivän), Hupilla röhä oli melkoista peräti kuusi pitkää päivää - ja yötä. Virin yskä oli siitä "hauska", että kun muut söivät limaysköksensä, niin Viri jätti niitä lattioille pitkin makuuhuoneita ja kylppäriä.
Olen tutustunut kennelyskään viimeksi grey Poppasen aikaan. Ajallisesti mennään niinkin pitkälle kuin vuoteen 1995. No johan se oli taas aika muistella, että mitä se koiran kennelyskä on. Kennelyskäähän epäiltiin keväällä-kesällä myös Huiman kohdalla, mutta Huiman yskä oli kyllä - minkä toin lääkäreille kokoajan esiin - kovin erilaista, kun ei se oikeastaan ollut yskää ollenkaan. Koira "käki" vain öisin ja siinä se. Kyllä tämä nykyinen kennelyskälauma on röhinyt ihan päivät pääksytysten. Ja röhää on voinut nimenomaan kuvata sanalla "yskä".
Toki Huiman allergiadiagnoosi (minkä sittemmin saimme) sotii sekin hieman allergiakäsityksiäni vastaan, sillä jos nyt itse reagoin esim. koivun siitepölyyn, niin aivastuttaa ja nokka on tukossa 24/7. Pienenä muistinvirkistyksenä tässä kohtaa Huiman kohdalla myös se, että keuhkoallergialuvut (eosinofiilit) saattavat koiralla olla 500 tuntumassa ja Huiman diagnoosissa lukema oli 27,7. Jokatapauksessa erittäin mielenkiintoista, että laumassani ainoastaan Huima näyttäisi säästyneen kennelyskältä.
Onneksi harrastajilta saa aina hyviä vinkkejä, tässä tapauksessa haluan kiittää Nina Viskaria, joka kertoi itse hoitaneensa yskivää koiraansa "höyrymökillä". Minun piti ensin hieman miettiä toteutusta, ennen kuin sitten raahasin satavuotiaan metallihäkin alakerrasta yläkertaan, otin matkaan ison pussilakanan ja laitoin liedelle 10-litraisen spagettikattilan kiehumaan. Luin myös erittäin hyvän Kennelyskäartikkelin Katiskan sivuilta KLIK, josta otin Mynthon-vinkin; kun vesi kiehui, heitin sinne kaksi mynthonia sekaan ja hämmensin vielä puukauhalla ne suliksi. Kattila ei nyt ihan täysi ollut, mutta uskoisin siellä olleen reilun 6-7 litraa vettä.
Häkki olohuoneeseen auki, häkin oma suojus päälle ja pussilakana siihen runsaasti ja tiiviisti ympärille. Potilas - Hupi - sisään, ovi kiinni, kattila tiukasti häkin oven eteen, pussilakanan sitten taittelin sivuille tiiviisti, että höyry mahdollisimman hyvin menisi häkkiin sisälle ja potilaan avuksi. Häkin omaa suojusta ei oven edessä voinut käyttää, koska se oli liian lyhyt, helma olisi mennyt kattilaan sisään...
Poppanen joutui ikävä kyllä kaksikin (!) antibioottikuuria syömään, ennen kuin yskä talttui. Nyky(eläin)lääketiede ei suosita liiallisten antibioottien syöttämistä, kennelyskähän on virustauti ja sitä lähdetään antibiootein hoitamaan lähinnä silloin, kun ja jos yskä pitkittyy. Muistaakseni jostain luin/kuulin, että 2 viikkoa olisi koirilla tällainen "raja". Toki jokainen itse kuulee ja näkee, miten koira jaksaa ja voi. Jos nousee kuume, koira on väsynyt, vetelä, ei syö jne. niin ilmanmuuta lääkäriin.
Oma laumani on "vain" röhinyt, muutoin ovat ihan leikkineet ja olleet "omia itsejään". Lenkit ovat tietysti olleet minimissä, mikä on sikäli omalta kannaltani traumaattista, kun joulusuklaauutuuksia on kaupat olleet väärällään. Kehtaavatpa vielä myydä niitä -50% alehintaan joulun jälkeen.
Koirat ovat onneksi suhtautuneet loivaan lenkkeilyyn ok, lähinnä Balilla on tehnyt tiukkaa. En tiedä, mikä on lääkärin virallinen "suositus" lenkkimääriin, mutta meillä on normaalin 6-8 km:n sijaan/pvä menty keskimäärin 2-3 km:a päivässä. Tämä siis ehdottomasti koirien kunnon mukaan, jos koira on selvästi väsynyt ja pärskii ja yskii menemään, niin varmaan vieläKIN minimaalisempi lenkkeily on hyvästä. Irti en ole koiriani pitänyt lainkaan sitten 17.12. jälkeen ja uskoisin, että vielä noin viikon verran ulkoillaan varoen.
Luita on tullut ostettua melkeinpä joka päivä koirille ja ovat onneksi niitä tyytyväisinä narskutelleet - tekemisen puutteessa.
Se mikä koiran sairastaessa on tietenkin äärimmäisen kurjaa, on "pelkän tilan seuraaminen", kyllä siinä aika äkkiä tulee kuitenkin halunneeksi auttaa koiraa jotenkin; ennen tätä höyrymökki-ideaa en oikein kennelyskän kyseessä ollessa tiennyt miten sen voisin tehdä.
Tässä havainnekuvassa on kurkistettu häkkiin sisään, siellä Hupi tuutii tyytyväisenä ja äkkiä lakana taas kiinni. Myös tuo häkin oman suojuksen helma (kuvassa vasemmalla) on vedetty tiukkaan alas ja pussilakanan liepeet taiteltu sivuille tiiviisti.
Voin tässä yhteydessä vain sanoa, että höyryhengittely kyllä tepsi.
26.12. aloin Hupille antaa höyryhoitoja, Hupin yskittyä tällöin jo kuudetta päivää. Torstaina annoin sen olla höyryhoidossa kolmasti ja perjantaina vielä kertaalleen. Yhteensä 4 kertaa ja n. 10-15 minuuttia kerralla. Hupi tuntui häkissä viihtyvän, sillä se kävi sinne oikein kerälle nukkumaan. Ei vinkunut, ei raapinut häkin ovea. Tosin Hupi nyt tuntuu viihtyvän häkissä muutenkin. Höyryhoitojen välissä se hakeutui itse häkkiin ja tuntui odottelevan siellä höyrykattilan ilmestymistä oviaukkoon.
Pikaista paranemista kaikille kennelyskän kanssa kamppaileville! Meillä näyttäisi tätä kirjoittaessa tauti olevan talttunut, johan sitä yskää täällä riittikin; 12 pitkää päivää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti