Kaikenkaikkiaan Hulaa katetroitiin neljä päivää ja lopulta koira oksenteli useita kertoja päivässä. Lääkityksen antaminen oli siksi vaikeaa. Koiraa myös nesteytettiin kahdesti ja odotettiin hoitovastetta. Neljäntenä hoitopäivänä ehdotin kuitenkin eutanasiaa, johon ell heti suostui todeten sen maksan pettämisen näkyvän koiran silmissä.
Hula avattiin seuraavana maanantaina Evirassa ja tulokset tulivat reilu kolme viikkoa avauksen jälkeen: Useisiin eri sisäelimiin levinnyt lymfooma.
Avaustuloksen myötä todettiin myös, että Hulalla EI ollut perineaalityrää ja sen eturauhanen oli suurentunut kolminkertaiseksi. Suurentuma johtui lymfoomasta. Hulan elinajan ennuste olisi ollut n. 1-2 viikkoa.
Kun Hulalla ilmeni n. puoli vuotta sitten ruoan imeytymisongelmia, avannut ell katsoi sen olleen ensioireen lymfoomasta. BARF-ravinnolla saavutettiin kuitenkin siinä mielessä "vastetta", että ulostemäärät olivat liki olemattomia. Koira vaikutti voivan hyvin ja se oli jopa jossain määrin eloisan pirteä ja innostui koirapuistoissa kirmailemaan sydämensä kyllyydestä. Aivan viime päivinä se vaikutti ehkä hieman väsyneemmältä mutta oli muutoin täysin oma itsensä. Mitään muita oireita ei ollut kuin tuo virtsaumpi (ruoan imeytymisongelman (erittäin runsas uloste) lisäksi, jota ilmeni ennen BARF-ravinnon aloittamista ehkä kahdesti). Luultavasti jollei virtsaumpea olisi tullut, lymfooma olisi saattanut jäädä täysin huomaamatta ja koira olisi mennyt viime päivinään todella huonoon kuntoon tai vain kuollut.
Tässä hieman tiivistelmätietoa koiran lymfoomasta:
LYMFOOMA on imukudossyöpä (valkosolusyöpä) ja se on kolmanneksi yleisin koirien kasvainsairaus joka saa alkunsa lymfosyyteistä.
Suurimmalla osalla koirista se on lähtöisin B-soluista.
Yleisin lymfooman muoto on multisentrinen lymfooma, jonka tyypillisin oire on suurentuneet imusolmukkeet.
Primaarikasvaimena sitä voidaan kuitenkin tavata myös muissa elimissä kuten ruoansulatuskanavassa tai ihossa.
Hulalla kasvain oli levinnyt ja löytyi seuraavista sisäelimistä: eturauhanen, maksa, munuaiset, ohutsuoli, imusolmukkeet, perna, virtsarakko ja haima. Keuhkot, kilpirauhaset ja kivekset: ei spesifisiä muutoksia.
Lymfooma voidaan tavata ihan nuorella koiralla siinä missä vanhemmallakin. Ilman hoitoa koirien keskimääräinen elinikä vaihtelee 4 viikosta 3 kuukauteen.
Mitään yksittäistä lymfoomaa aiheuttavaa tekijää ei tunneta, mutta lymfooma on pääasiassa keski-ikäisten ja vanhojen koirien sairaus.
Useiden geneettisten ja ympäristöperäisten tekijöiden on todistettu lisäävän sairastumisriskiä.
Mm. boksereilla, rottweilereilla, kultaisillanoutajilla ja bullmastiffeilla on todettu suurempi alttius sairastua lymfoomaan.
Sairastuneiden koirien genomeista on löytynyt useita eri kromosomimuutoksia sekä mutaatioita p53- ja ras-proteiineja koodaavissa geeneissä. Näiden samojen mutaatioiden on todistettu olevan myös ihmisillä taustalla monissa eri syöpätyypeissä. Puutteellisesti toimivan immuunipuolustuksen on todettu koirilla suurentavan riskiä sairastua lymfoomaan.
Myös ympäristötekijöistä muun muassa koirien asuminen teollisuusalueella sekä liuottimien käsittely lisää koirien riskiä sairastua.
Lymfooma voidaan jakaa eri luokkiin anatomisen sijainnin ja fenotyypin perusteella.
Multisentriseen = yleistyneeseen lymfoomaan, välikarsinan tai ruoansulatuskanavan lymfoomaan sekä muotoon, jossa lymfooma on primaarikasvaimena yksittäisessä elimessä lymfaattisen järjestelmän ulkopuolella. Multisentristä lymfoomaa tavataan n. 80%:lla sairastuneista koirista. Tässä muodossa pinnalliset imusolmukkeet ovat suurentuneet ja joskus kasvainsoluja voidaan havaita myös sisäelimissä, kuten pernassa ja maksassa. Kasvainsoluja voi olla myös luuytimessä tai rinta- ja vatsaontelon imusolmukkeissa.
Välikarsinan ja ruoansulatuskanavan lymfooma ovat lähes yhtä yleisiä ja molempia on n. 5%:lla sairastuneista koirista. Ruoansulatuskanavan lymfooma on yleisempää uroksilla ja bokserit ja shar peit ovat yliedustettuina tässä lymfooman muodossa.
Loput 10% lymfooman ilmenemismuodoista koostuvat lymfaattisen järjestelmän ulkopuolisista primaarikasvaimista.
Normaalisti elimistön puolustukseen osallistuvat lymfosyytit voidaan karkeasti jakaa kahteen eri pääluokkaan, B- ja T-soluihin. Molemmat solulinjat saavat alkunsa luuytimen kantasoluista, mutta T-solut siirtyvät kypsymään kateenkorvaan kun taas B-solut kypsyvät luuytimessä. B-solut osallistuvat elimistön puolustukseen tuottamalla vasta-aineita ja T-solut vastaavat soluvälitteisestä puolustuksesta.
Koirien lymfoomista n. 60-83% on B-solulymfoomia ja T-solulymfoomien osuus vaihtelee 10-38% välillä eri tutkimuksissa.
Sairastuneen koiran oireina voi olla syömättömyyttä, väsymystä, laihtumista, lisääntynyttä juomista ja virtsaamista sekä kuumetta. Lisäksi jopa n. 40%:lla sairastuneista koirista voi olla muutoksia silmissä, kuten kasvainsolujen kertymistä iirikseen tai suonikalvotulehdusta.
Ruoansulatuskanavan lymfoomassa koirilla voi esiintyä oksentelua, ripulia, ruoan imeytymishäiriötä ja laihtumista.
Lähde: Helsingin Yliopisto
Lymfooma koirilla
ELK Hanna Pihlman 2009
Hulan avauslausunto:
Evira Patologian tutkimusyksikkö/Tutkija Veera Karkamo 18.1.2013
kuva: Acer Kuvanäytteet
1 kommentti:
Olipa tietolaari! Aina viisastuu elämän varrella. Hula oli hieno koira ja ihana kaveri sinulle. niin kauan kuin se oli mahdollista. Valitan suruasi.
Lähetä kommentti