Tosin oravat soittavat oravapuhelimella toisilleen havaitessaan, että Team Kenzongoksen pojat ovat liikkeellä. Kun lähestymme ns. orava-aluetta, ne alkavat sinkoilla ja suhahdella ympäriinsä ja juoksevatpa ihan kohtikin, kuin varmistaakseen, että poikani ovat ne bonganneet. Halvinta huvia niille tuntuu olevan se, kun ne ensin ovat varmistaneet näkyvyytensä ja sitten hitaasti hyppelehtien hyppäävät oksalle heiluttelemaan häntäänsä ylös alas = oravakielellä; "nänänänänäänää, ota kiinni jos saat".
Kuvassa olemme saapuneet orava-alueelle. Lelu ja Hula ovat aloittaneet oravien paikallistamisen.
Hupi ja Viri antavat back-uppia ja tsuumailevat hieman sivummalla oravien liikkeitä.
Jiihaa, orava on paikallistettu. Toim. huom. tosin uskon sen olevan ns. viimeviikkoinen; tällä kertaa ne vain olettivat nähneensä oravan.
Myös viimeviikkoinen havainto tekee pojat näin sekopäisiksi.
Hupi valmiina kiipeämään, Virin varmistaessa, ettei "orava karkaa".
Hupi into piukeana.
Odottaen kärsivällisesti, josko SE putoaisi vaikka suoraan suuhun.
Pysy sitten siellä, tuntuu Hupi tuumivan.
Olemme saapuneet toiselle orava-alueelle. Täältä on useita viimeviikkoisia havaintoja ja koirani kyllä muistavat kaikki havaintopaikat.
Sitkeätä tuijotusta. Oravapuhelin soi punaisena usealla oksalla ja pian....
oravasta onkin näköhavainto. Mangustiasento varmistaa Virin ja Hulan optimaalisen bongauksen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti