Taas on aika statistiikan.
Se onkin maireahko - mitäpä sitä koronavuonna muuta kuin jalalla koreasti.
Suomen kehissä sitä ei juuri päästy tekemään - siis sitä jalalla koreasti - mutta tasaisesti puuskutettiin menemään lenkillä tepsutellen, portaissa ja taloyhtiön maanmainiolla, kolisevalla ja kitisevällä juoksumatolla.
Tuosta juoksumatosta onkin tullut melkein jo kaveri; se on ihailtavan lähellä (100 metrin matkan päässä) ja aina valmiina, kun vain töpselin laittaa seinään. Lisäksi se ei arvostele, jos aina ei jaksa juosta putkeen. Nykyisin vedetäänkin erilaisin intervalliharjoittein; joskus kävelen minuutin, juoksen minuutin. Joskus minuutti kävelyä ja heti perään 6 minuuttia juoksua. Kevyt 20-minuuttinen treenimme on toki aina parempi kuin ei 20:a minuuttia ollenkaan, eikö?!
Tepastuskilometreissä tehtiin uusi ennätys; 2404,2 käveltyä kilsaa, mikä on 269,1 km enemmän kuin vuonna 2019! Eipä tästä voi taas muuta kuin kiittää nelikkoa Huima, Bali, Maui ja Samui! 2404 jaettuna 365:llä = 6,58 km/pvä. Kuvan kengillä on myös vaikutuksensa asiaan. Tuppaa menemään nykykilsoilla 2-3 paria/vuosi.
Portaissa puuskutettiin 48 kertaa; joka tekee keskiarvon 4 x/kk. Uimaan pääsin vaivaiset 7 kertaa. Juoksumatolla hipsuteltiin 55 kertaa; mikä tekee keskiarvon 4,58 x/kk. Jumppaa menin 13 kertaa. Nettijumppa tahtoi jäädä lenkkeilyn, juoksumaton ja portaiden jalkoihin. Lenkkijuoksulla käytiin lisäksi Samuin kanssa 9 kertaa. Onhan tässä suoritteita. Yhteen laskettuna 132 treeniä.
Tarun kanssa löydettiin Rakveren reissulta kaksi uutta paria kenkuleita, tosin ei näistä lenkkeilyyn ole. Soveltuvat lähinnä kehässä keekoiluun:
Jouduin perehtymään myös enkkupoikien, Maui & Samui, passeihin, sillä Brexit aiheuttaa sen, ettei UK-passeilla ole enää matkustaminen.
Huvittavaa sinänsä, että vaikka vuosi on ollut ankeahko ja serttejä ja muita suoritteita on jahdattu verkkaan mutta "pää punaisena" niin suoritteiden määrä pääsi yllättämään allekirjoittaneen. Nimittäin Baltian-matkailuaukkoja oli sittenkin tarjolla - peräti viisin kappalein! Suomessakin saimme muutamasti kipaista niin näyttelyissä, maastossa kuin radallakin - parhautta!!
Näin sitä tulee taas miettineeksi, että mitä tekisinkään ilman puikkonokkiani.
Ne vievät lenkille, ne vievät kisoihin & kinkereihin, ne vievät ulkomaille. Siinä missä Bali oli TODELLA vaivaton reissukoira ja ihana matkakumppani, Samui pistää kaiken potenssiin kuusisataa. Niin mutkatonta ja vaivatonta ja leppoisaa, Samui is a truly soulmate, kotonaan kaikkialla!
20.9.2020 Samui nauttii Piritan rannan aamuaktiviteeteista Virossa
Eikä siinä Maukku jää paljon pekkaa pahemmaksi. Nämä kaksi enkkua on kyllä monin tavoin täyttäneet toiveeni; vaikkei minulla koiria ottaessa edes sellaisia ole. Ja vaikka serttejä ja sijoituksia ei aina ole tullut (nimeksikään) niin tienpäällä olo tämän kaksikon kanssa on ollut silkkaa sinfoniaa.
Viron Marina-hotellissa 20.9.2020
Rataosastolla Mauille kolme kisastarttia, joista paras tulos 19.9. kisasta kellotus 19,57 s. Treeneissä Maukku paukautti 19,45 s tuloksen. Pyörii lähellä, mutta vain lähellä.
Sämy starttaili harjoituksissa radalla myös muutamasti ja kellotti ainokaisessa virallisessa ratakisassaan 21,03 s ajan.
Kerroinko jo, kuinka ylpeä olen tästä enkkuduosta joka osoittaa maanmainiota jahtausintoa ja kopitukset ja kimppajuoksut ja lähdöt sujuvat mainiosti ja säällisesti. Ylpeä olen tästä kaksikosta ollut, on meinannut rintavarustus poksua useamman kertaa.
Rintavarustus on paukkunut myös Samuin pentujen myötä.
Komistuksia ja iloisuuksia on syntynyt 26.4. Dominijaan Liettuaan ja Woodbrooksilaan 31.7. sekä Nyanssilaan 14.9.2020.
Olen saanut tavata useita pennuista ja ollut äärettömän iloinen niiden reippaudesta, iloisuudesta ja valoisuudesta! Vielä on varhaista sanoa, mitä kenestäkin tulee mutta luonteet ovat ainakin olleet 10+ ja pennut ovat vilkautelleet myös lupaavia tasapainoja. Kaksi asiaa, jotka molemmat ovat itselleni tärkeitä.
Turvavälit, maskit ja käsien pesu - kolme asiaa, joista tuli arkipäivää. Samui valioitui kahteen maahan, Maui kävi TODELLA lähellä KV-aikaa, mutta myös haimatulehdukset pitivät otteessaan, Huima pääsi laihtumaan ruoan vaihdon myötä ja Samuin perälistossa käväisi paukama. UK-passit menivät vanhaksi ja niiden uusintaan piti sijoittaa seitsemänkymppinen. Kaunas peruuntui, Narva siirtyi kolmatta kertaa. Onhan sitä tässä. Kalenterit on yhtä suttua merkintöineen.
Mutta sitä ne (vuodet) tekevät aina. Antavat ja ottavat. Kaikki on kuitenkin moninverroin hauskempaa yhdessä whippetien kanssa!
Oikein Hyvää Uutta Vuotta kaikille teille!
2 kommenttia:
Noista kengistä niin ostatko halvimpia lenkkareita, keskihintaisia vai kalleimpia? Oletko huomannut eroja hinta/laatusuhteessa. Mitkä kestää parhaiten?
Moikka Iida ja Hyvää Uutta Vuotta!
Onpa jäänyt näkemättä aiemmin tämä sinun kommenttisi, mutta vastausta tulee tässä:
ostan oikeastaan aika erihintaisia kenkiä, mutta yleensä tarjouksesta!
Tuossa erään kaverin kanssa jutellessa, kävi kyllä ilmi, ettei se 150 euron hintalappu kengissä "mitään takaa". Koska itse tykkään vaihdella kenkiä, ostan sitten mieluummin vaikka keväällä kolmet halvat, joita vaihtelen ja heitän vuoden päätteeksi pois.
Nyt satsasin juoksumatolle Budget sportista ostamiini Asicsiin, joita ainakin esittelytekstissä kovasti hehkutettiin. Eli että olisi tyynyä ja pehmustetta. Nämä kengät aion pyhittää pelkkään juoksuun (matolla) ja jatkan luultavasti käppäilyä koirien kanssa Tokmannin halpiskenkien parissa.
Olen kyllä miettinyt, että laittaisin testauspyynnön Adidakselle/Nikelle tmv; eli että testaisin tällä mun lenkkimäärällä jotain MEGAkenkiä; onko niistä vastusta! Tohdin epäillä.
Lähetä kommentti