Hakunila on siitä ihana paikka, että se tarjoaa runsaasti aakeita ja laakeita juoksutusalueita koirille. Yksi suosikeistani on ympärysmitaltaan vajaan kilometrin suuruinen pelto Vanhan Lahdentien varressa ja toinen on tämä, itseasiassa jalkapallokenttä. (pelaajia erittäin harvoin! toim.huom.)
Kummatkin sijaitsevat mukavasti lenkin varrella, sen loppupäähän mitoitettuna. Olemme hieman kiristäneet lenkkitahtia ja syyskuuhun verrattuna olemme plussalla parisenkymmentä kilometriä.
Ainahan eivät ainakaan Kenzolan pojat kirmailusta innostu, niinpä laukkalenkkejä ei ole joka päivä tarjolla.
Myöskään Lumix ei innostu aina kuvaamisesta, valo ei riitä, perässä ei pysy ja sen sellaista. Oma haasteensa on, kun Hupi laulaa remmissä ja Luxi pistää hanttiin - tätä poikakaksikkoa kun en tohdi kovin enää juoksaisemaan päästää. Hallitusti tosin, jos olemme isoilla pelloilla. Jaa, onko se sittenkään turvallista? No, kävipä kerran niinkin, että nuorisoketju oli juossut pahimmat laukat ja sinkoilut pois, niin päästin irti loputkin. Vaan Hupipa lähti UUDELLEEN innostuneen trion mukana kiitolaukkaan ja suljin silmäni... onneksi mitään ei sattunut. Mutta oiva osoitus siitä, että välillähän whippetit vain "keräävät voimia" uutta spurttailua varten. Ja sitten kun siihen tulee mukaan uusi jallitettava tai jallittaja niin -taas mennään!
Juoksemisen iloa - ja syksyn nuuhkintaa - keskiviikolta, kas tässä:
Katselin kuitenkin hieman huolestuneena alueen kulmalla olevaa Vantaa rakentaa -taulua. Siinä kerrottiin, että "rakennamme hiihtotunnelia". Emmi pelotteli, että "se tulee tähän nurmelle". Ihan siihen en usko, eiköhän se pistetä menemään jotain nyt olemassa olevaa hiihtoreittiä menemään?
Maui on kasvattanut sittenkin reisilihakset, ei ne enää niin litteät ja lehtikalamaiset ole alkuunkaan!
Nauttikaa syksystä ja lenkkeilystä, tuntekaa kuinka koiralauman ilo energisoi. Koko syksyhän soi!
Kiitos Kenzolan lenkkitiimin vetäjät: Hupi, Luxi, Huima, Bali ja Maui!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti