15.4.2012

Lenkin jälkeinen Huiman ja Hupin riehuhetki.

Joskus päästän lenkiltä isolle pihamaallemme tullessa Huiman ja Hupin irti, koska olen Huiman ehdollistanut pihaleikkeihin. Pojat kirmaavat yhdessätuumin eessuntaas. No, tällä kertaa oli Canon matkassa ja pojat tarjosivat tällaisen painisession ikuistettavaksi:


Tästä se alkaa. ROARR, otetaanko pieni paini? kysyy Huima.


Hupin katse kertoo, että "Otetaan vain, mutta mulla on pahat mielessä".


Ihanko totta, mä olen sua nuorempi ja ketterämpi!


Luulet vain!


Tuosta vain sidon sut kuonopantaan, etkä mulle pärjää!


Tuo oli laiton ote. Täältä tullaan taas!


Mä pystyn seisomaan kahdella jalalla...


ja vaikka kuinka huudat mun korvaan...


mä huudan sulle suoraan kitaan!


Hupilla lähtee korvatkin lentoon painiotteiden lomassa.
Ai miksi en ottanut niiltä hihnoja pois? Hyvä kysymys. Ajattelin, että ne vain juoksevat portille, mutta alkoikin paini. Jos tuosta nyt menisi orava, niin ehtisin (ehkä) astua hihnoille, ennen kuin häviäisivät horisonttiin.

Ei kommentteja: