Asia alkoi askarruttaa nyt uuden laumatulokkaan, Huiman, myötä.
a.
Olen ottanut uuden laumanjäsenen (Luxi) viimeksi viisi vuotta sitten. Ja kun asiaa oikein muistelin, niin Luxi EI syönyt kakkaa ennen kuin se varmaankin NÄKI idolinsa Hupin niin tekevän.
Pakkaa on nyt siis taas sekoitettu, enkä ole oikein varma, kuka Huiman idoli on?
a.
Se tuntui heti matkivan rauhaisaa kotieloamme ja onkin kotioloissa sangen rauhallinen kaveri. Viri opetti sitä sitkeästi -en ole ihan varma, onko Huima tyhmä vai hullunrohkea- pysymään poissa, kun se syö luuta. Pientä pörinää ja atakkia on asian tiimoilta ollut. Kuitenkin Huima ja Viri nukkuvat vieri vieressä ja ovat muuten "ihan kavereita", mutta Viri EI salli sen lähelle tultavan, silloin kun se on nakerruspuuhissa. Tämä tapa tulee varmasti ajanoloon jäämään pois, mutta melko varomattomasti Huima on koikkelehtinut Virin lähellä ja on saanut kyytiä varmaan sen viisi kertaa.
a.
Luxi oli laumastani ensimmäinen, joka alkoi sisätiloissa leikkiä Huiman kanssa. Ulkona jopa Hula on innostunut ryskäämään Huima parinaan. Myös Hupi leikkii taka-ajoleikkiä kovasti Huima perässään.
Huima on siis melkoisen perusrauhallinen puppana ja viihtyy hyvin itsekseen, mutta toki kopioi lauman liikkeitä ja eleitä tekemisissään.
Olen tehnyt erilaisia harjoitteita, mitä nyt pennun kanssa tuleekin tehdä, eli ovat olleet keskenään, ovien takana, Huimaa on "häkitetty", sen kanssa on liikuttu kahdestaan, autoiltu ja noudatettu alusta asti "laumatapojamme". Se tuntuu suhtautuvan -toistaiseksi- kaikkeen melko rauhallisesti ja ok. Mutta tässä päivänä eräänä irtauduin lenkillä koiristani -niiden jäädessä kämppikselle- ja kiiruhdin kauppa-asioille. Huima alkoi huutaa sydäntäsärkevästi perääni. Purin hammasta ja kipitin menemään; "Jaaha, tätä pitää harjoitella". Näitä irtautumisia on nyt sitten tehty ja Huima alkaa asettua ja on huomannut mielestäni hyvin, että "mamma tulee takaisin". Se myös kuulema selvästi rauhoittuu, kun minä sitten vain häviän näköpiiristä, eli en ole enää sen edessä, n. kolmen-neljän-viiden jne. metrin päässä.
a.
Tätä jäin sitten miettimään. Kun olen poissa ja tulen takaisin; ketkä kaksi pomppivat portin takana; no Viri ja Huima. Kopioiko Huima tässä suhteessa Viriä? "Äiti, äiti, jiihaa sä tulit, olit ainakin vuoden poissa"!!!
Paljonko se ottaa vaikutteita Hupista, entä Luxista? Kuka on Huiman idoli? Ja voiko koiralla olla isossa laumassa monia idoleita, joilta se tarpeen tulleen kopioi käytösmalleja itselleen; sen luonteelle sopivimpia?
Minä olen pennun suhteen aika huoleton ja rempseä alusta asti ja pyrin välttämään kaikkea lällyttelyä, suosimista ja yltiöpäistä hörhellystä, koska pennun tulee minusta alusta alkaen "tottua kaikkeen", myös yksinoloon -ja itsenäisyyteen. Koirahan on sangen lyhyen aikaa "vain" pentu ja jos haluaa pennun käyttäytyvän aikuisuuden kynnyksellä -ja aikuisena- kuten sen "kuuluu" tulevat ~ 15 vuotta, sitä on mielestäni kohdeltava ja ohjeistettava alusta asti "toivomaasi malliin". Minusta lällyttely ja suosiminen, sylittely ja säälittely luo läheisriippuvuutta ja sitä minä en koiriltani halua. En tiedä, mitä olen tehnyt tarkalleen ottaen Virin kanssa väärin -varmaan paljonkin- koska Viristä kasvoi "huolestunut aikuinen" ja se ei haluaisi olla minusta -ainakaan kovin paljon- erossa.
a.
Jossain tapahtumissa -kuten nyt vaikka Mustialan maastoissa, oikein työnsin Huimaa vieraille ja liikuin itse milloin missäkin -kiitos muuten mm. Mari ja Jutta, jotka assisteerasitte Huimaa tässä asiassa!
Uskon moni-idolisuuteen, mutta vain tulevaisuus kertoo, mitä tapoja Huima kopioi keneltäkin. Kakkaa se nyt ei ainakaan vielä ole syönyt! ;)
a.
Jään seuraamaan idoliasiaa ja päivittelen Huiman oppimia tapoja tulevaisuudessa. Ilmeisesti Huima valmistautuu nyt talveen, sillä se sisustaa kovasti olohuoneessamme auki olevaa kevythäkkiä. Sillä on siellä luita ja leluja ja kantoipa se alakerrasta mökkiinsä yhden huovankin. Tänään se oli tulossa pihalta sisään ruohotupsu suussaan; veikkaanpa, että se oli viemässä sitä mökkiinsä ajatellen, että "tätä häkkiä pitää vähän tilkitä, talvi on tulossa". Hassu poika.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti