Erkkaria ja muuta jutuntynkää.

Kävimme sitten piipahtamassa koko Kenzolan voimin W-H:n erkkarissa 4.6. Tosin kehässä pyörähtivät vain Viri ja Hula. Mutta kelvosti pyörähtivätkin.
a.
Oli ihan ekstraüberhienoa esittää poikia, jotka menivät kuin vettä vain, vaikka viimeisimmistä esiintymisistä em. poikien kohdalla oli vierähtänyt jo sangen pitkä tovi. Puhutaan vuosista. Seisoivat kuin suolapatsaat siinä paikalla, mihin ne asetin. Ja ihan kehäsihteerin toimesta tultiin huomauttamaan (kuten kuuluukin!), että olivatten väärin päin. Nykyään kun kaikki koirat pitäisi seistä ihan sääntöjen mukaan nenä samaan suuntaan.
Kyllä on liki viisikymppäsellä kova rasti alkaa opetella sitä "oikeinpäin esittämistä". Tatsi kun on oikeassa hanskassa, että mihin sen kintereen ja kulmauksen ja tassun tulee osua. Nyt pitää alkaa vasenta kättä opettaa tuohon samaan tatsiin. Voivoi. No, pöydällä saatiin vielä olla "sääntöjen vastaisesti", mutta kaipa sekin pian kielletään.
a.
Tässä Virin arvostelu, judge Editha Newton, GB:
"He is a very sound mover forward and back. And uses his angles well in profile. He has good muscle tone and the lovely packet." EXC/-
Ja Hula:
"In excellent condition and of correct size. He uses himself well on the move". EXC/CQ (sa)
a.
Aikamoista tulosta tuli sitten Hulan ja Hupin lapsenlapsille, siis WAUTSI! Siinä sai Parkkosen Jutta juosta objektiivi tanassa uros- ja narttukehien väliä ja naatiskella koko erkkari-ilmorahan edestä Hupinpoika Leevin, C.I.B Best-Looking Brooklynin jälkeläisten antimista. Mutta tämähän menee niin, että ilman Hupia ei olisi Leeviä ja ilman Leeviä ei olisi niitä lapsia ja lapsenlapsia, joiden tuloksista nauttia. ;)
a.
Junnu-uroksissa Belltown Force India (Ch Best-Looking Brooklyn x Belltown Diamond Eyes) oli ERI/2 kera SA:n, Belltown Forces of Nature (pentueveli) ERI/3 kera SA:n.
Valiouroksissa Leevi, Ch Best-Looking Brooklyn (Ch Twyborn Philadelphia x Best-Looking Blooming Martha) hienosti ERI/2, SA (9 urosta luokassa).
Junnunartuissa Belltown Fly Little Witch (Ch Best-Looking Brooklyn x Belltown Diamond Eyes) ERI/2 kera SA:n, Belltown Fate´n Fantasy ERI/4, SA.
Hulan lapsenlapsi se meni sitten ja kajautti aina BIS-junioriksi napaten myös varasertin; Gaselle´s Puttin´On The Ritz (Gaselle´s Tiger Woods x My Camelot Sun City) siis ERI/1, SA ja BIS-juniori & va-sert. (luokassa 17 koiraa). WAUTSI toiseen kertaan.
Avoimissa nartuissa Silentkaze Endlessentertainment (Ch Best-Looking Brooklyn x Plaudite Rareantiquelove) nappasi koko potin: ERI/1, SA, PN 2, sert -> FI CH ja VSP-avoin. WAUTSI kolmanteen kertaan. (luokassa 23 narttua!)

Erkkarikuvassa Hula, Ch Carry On Ramblin´Man ja kuvasta kiitos Simo Hahtalalle.

Tapahtui sitten viikolla koirapuistossa seuraavaa:
olimme lenkkeilemässä ensin koirapuiston viertä, mutta päätimmekin mennä puiston(-jen) läpi, kun sitenkin pääsee "kuntoradalta" oivasti kävelytielle takaisin. Puistossa oli muutama koira, mm. kaksi basenjia. Toisen basenjin (uros) omistaja oli ottamassa koiraansa kiinni, "kun tuli niin monta urosta". Cesar Millan -henkisesti (toki unohtaen, että "älkää kokeilko tätä kotona") pyysin naista päästämään basenjin irti, sillä omat koirani eivät ole "provokaatioon vastaavia". Uskoin, että tilanne asettuu ja rauhoittuu, koska omani eivät tosiaan tapaa vastata muiden koirien niille esittämiin tappeluhaasteisiin.
a.
NORMAALISTI koira, siis nimim. Kokemusta on, Vantaa (ja neljän basenjin edestä, huom.) asettuu kun se huomaa, ettei sen uhoilu tuota mitään. Mutta tämä basenji teki kaikkensa, murisi, ärisi ja haastoi haastamasta päästyä. Hupi katseli puupillit päästä pullistuen basenjia; "siis oletsä ihan vajaa" -henkisesti Virin ja Hulan syödessä sivummalla ruohoa, Luxin silmien ollessa myös teelautasina; "mitä sä veivaat tota murinavirttä, se on kuultu jo"?
a.
Alku sujui siis lupaavasti ja jatkoimme Cesar Millan-henkeen. Koska kyseessä ovat kuitenkin eläimet, tulevaa ei voinut ennustaa. Hupi sai juoksuhepulin. Se lähti 60 km/h (joo´o, usko vaan Ana) laukkaan turhautunut basenji perässään. Basenjin ehkä (?) jo laskeneet kierrokset nousivat, ja sitä otti todenteolla pattiin se, että kukaan ei suostunut tappelemaan sen kanssa Hakunilan koirapuiston herruudesta. Vieläpä Hupi otti ja lähti näytösluontoiseen laukkaan koko sydämensä kyllyydestä ja pilasi näin hitaamman basenjin päivän perin juurin. Kun sitten spiidailu vihdoin päättyi, niin basenji otti ja rouhaisi Hupin pyöreän reiden suuhunsa. Hupi kiljaisi, alkoi ontua ja nyt suuttui Luxi (!!). Onneksi ei tullut kuitenkaan reikää, reisi saatiin hieromalla pelittämään. Luxin huumori oli kuitenkin päättynyt ja se puolusti isoveljeään pontevasti. Omistaja nappasi basenjin tilanteesta nopeasti ja häipyi paikalta.
a.
Mitä tästä opimme? Kaikki ei tosiaan mene aina -tai yleensä- kuten elokuvissa, eikä varsinkaan Cesar Millanin rankasti leikatuissa (?!) ohjelmissa. Koiriin voi ja pitää luottaa, mutta koska ne ovat "vain" eläimiä, käyttäytymistä ei sittenkään voi lopulta ennustaa 100%:sesti.
Ja vaikka olenkin sangen kokenut basenji-ihminen, niin siinä missä omat basenjini luovuttivat -jos nyt yleensä yhtä pontevasti haastoivatkaan kuten tämä yksilö- kun jonninjoutavaan pörinään ja uhitteluun ei vastattu muiden koirien toimesta, niin koirathan eivät tunnetusti toimi yksiyhteen, vaikka rotu onkin sama. Tällä basenjilla selvästi kiehui ja sen silmissä pehmeät ja huolettomat whippetit olivat lähinnä ylenpalttisen ärsyttäviä ja niiden välinpitämättömyys oli pakko haastaa tappiin asti.
Katso siis Millania kriittisesti ja jollei ohjelmissa usein nähtyä tennismailaa satu olemaan matkassa, niin "älä kokeile tätä kotona".
Lenkki jatkui em. episodi pian unohtuen, mutta halusin sen kuitenkin kanssanne jakaa.
a.
Hupi käyttäytyi itseasiassa hyvin pitkälti, 99,99%:sti, kuten oletinkin (se spiidauskohtaus tuli vähän puskista), mutta Luxi pääsi yllättämään pontevalla puolustuksellaan: "älä pure mun kaveria".