Tepastellessa kaupunkitietous kasvaa, lähitienoot käyvät tutuiksi ja mieli lepää (yleensä) ja koirat tietenkin nauttivat.
Mikä kumma siinä sitten on, että äärimmäisen lumisen talven jälkeen, kun vihdoin on lämmintä, aurinkoista ja kaikinpuolin hehkeää ulkoilla -ja on kuukausitolkulla odotettu hiihtäjien kesäteloille vetäytymistä- tulevat aggressiiviset ja päällepäsmäröivät pyöräilijät esiin ja kävelyteille!?
a.
Kävelimme aamusella 7,1 km Itä-Hakkilan suunnassa ja palasimme Vanhan Lahdentien viertä Hakunilaan päin. Kävelemme aina tien reunaa ja pyrimme havainnoimaan muut tiellä liikkujat parhaan taidon mukaan. Mistä tämä pyöräilijöiden "pois alta, jahvat tuloo" -henkisyys oikein kumpuaa? Pysähdyin tien reunaan kuikuillakseni kauempana näkyvää tienviittaa. Kämppis oli ryhmittyneenä tien toiseen laitaan. Haaveilin siinä koko rahan edestä, koska tienviitta oli sangen kaukana, liekö kroppani ollut oikein kaarella ja taittuneena konsanaan tihrustellessani? No, eikös siitä suhahda pariskunta pyörineen ohi ja pariskunnan kauniimpi osapuoli karjaisemaan jotain "tien tukkona" -olemisesta. Temperamenttinen vereni kuohahti samantein ja karjaisin takaisin, että "Näin kauniilla kesäilmalla sitä kehdataankin seistä tiellä ja tutkia tienviittoja, häpeä minä"!
a.
Eikä tässä vielä kaikki. Niin kuin ei koskaan meillä.
Kiireellä menin sitten vielä kotiin palattuamme autolla asioimaan paikallisen S-marketin pankkiautomaatilla. Tiedättehän, kaupat ovat kiinni, pyhäpäivän hiljaisuus, ja kopioin usein paikalla näkemiäni takseja ja menin sitten pysäköimään autoni kahdeksi kokonaiseksi minuutiksi pankkiautomaatin eteen, leveälle kadulle, josta pääsee solahtamaan suoraan takaisin ajotielle katuun tehdyn rampin myötä. Kuinkas ollakaan, herra Pyöräilijä solahtaa kaupan lipan alta ja moittii oitis: "Mikäs parkkipaikka se tämä on". Kiihdyin nollasta sataan taas alle sekunnin ja en voinut olla huutamatta takaisin, että "Missä sinä olet silloin palautteinesi, kun noudatan säntillisesti liikennesääntöjä"?
a.
Suomalainen luonnehan on tunnetusti melankolinen ja asioita pääsääntöisesti omalta kantilta ajatteleva. Ja: koska minulla on pyörä, minun tulee päästä sillä mukavaa matkavauhtia eteenpäin k o k o matkan ajan. Ja jollen pääse tai havannoin esimerkiksi minuutiksi jalkakäytävälle (leveälle sellaiselle) jätetyn auton, minun täytyy puuttua asiaan. Kävelyteillä on myös mentävä koirien kanssa (varsinkin niiden!) pitkin rotvalleja säntillistä matkavauhtia ja liikenne- tai opasmerkkien luona pysähtymistä välttäen jotta minä saan posottaa menemään.
Tähän vielä liittyen: oli eräskin lenkki, jonka aikana minulta oli mennyt jo kaikki kakkapussit ja yksi koiristani ähisti liki kotia teelusikallisen ja jätin tuotoksen maatumaan pussien puutoksen vuoksi. Siitä sitten meni ohi ryhdikäs rouva pyörineen ja palaute oli välitön: "korjaa se paska pois". Pyöräilijät: keep up the good spirit!
Mutta miten on pyöräilijöiden oman liikennetuntemuksen laita? Sitähän voi opiskella vaikka täältä: KLIK.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti