12.4.2010

Sittenkin whippet - whippetejä!



Vihdoin sain aikaiseksi ottaa selville whippet-sanan oikean taivutusasun. Lähetin Kielitoimistoon sähköpostia, mikä ei liene suotavaa tai ainakaan toivottavaa, koska heidän internetsivuillaan on pelkästään neuvontaNUMERO ja soittoajat. Halusin kuitenkin "mustaa valkoisella" ja selitin myös perinjuurin miksi. (Kerroin mm. haluavani julkaista vastauksen blogissani.)

Kiitänkin kovasti Kielitoimistoa perusteellisesta vastauksesta ja tyydyn toteamaan, että olen ollut väärässä oikean taivutusmuodon kanssa, mutta "hyvässä uskossa". Tässä saamani vastaus:

Whippet on ns. vierassana, eli se on omaksuttu vieraasta kielestä suomeen. Whippet-muotoa ei edes ole yhtään sopeutettu suomen äännerakenteeseen, joten sana on ulkoasultaankin suomen tavallisista sanoista poikkeava. Sanan vierasperäisyys näkyy myös sen taivutuksessa. Kun tällaiseen sanaan liitetään taivutuspääte, sanan muoto ei muutu, vaan päätteet liitetään perusmuotoon i-kirjainta apuna käyttäen. Näin saadaan yksikkömuodot whippetin, whippetillä, whippetiin. Monikossa on usein e: whippetejä, whippeteillä. T-kirjainten määrä ei siis kirjoitettaessa lisäänny (vaikka äännettäessä monesti kuuluu enemmän kun yksi t). Samanlaisia vierassanoja on paljon muitakin, mm. internet (: internetiin, ei "internettiin" ) ja gallup (: gallupeja, gallupiin). Jotta voitaisiin taivuttaa "whippettejä, whippettiin", pitäisi sanan perusmuodon olla i-loppuinen "whippetti" (vrt. koboltti : kobolttiin, antibiootti : antibiootteja, antibioottiin). Näin pitkälle whippet-sana ei kuitenkaan ole suomen järjestelmään sopeutunut.


Ystävällisin terveisin
Sari Maamies
Kielitoimisto

Kursivoinnit allekirjoittaneen.

Ei kommentteja: