24.12.2025

Voi tätä muistelon määrää - Poikieni Persoonalliset Piirteet!


Tässä jouluaattoa vietellessä alkoi muistot jälleen virrata.
Olen ollut aina hyvin kiinnostunut perehtymään koirien erilaisiin luonteisiin ja laumakäyttäytymiseen. Minulla on onneksi ollut nuorempana joku älytön into hankkia isoja laumoja mikä on ollut suoranainen johtotähti matkassani kohti parempaa (?) koiraihmistä. Tuskin läheskään paras olen edelleenkään mutta totta vie tarvitaan monta "harjoituskappaletta". Anteeksi ilmaukseni, ensimmäiset koirani.

Koirat ovat sitenkin ihmeellisiä, että niissä on jokaisessa jokin/joitakin määrääviä piirteitä ja 19.876 alapiirrettä, jotka kaikki yhdessä tekevät koiran persoonan, sen kulloinkin kuvatun luonteen. Ja kuvailukin tietenkin vaihtelee, tilanteesta ja kysyjästä riippuen!
Ei voi oikeastaan koskaan sanoa yksinkertaistettuna, että jokin koira on reaktiivinen/herkkä/lapanen/arka - kun se on jotain miljoona muutakin luonteenpiirrettä. 

Olin noin 10-13 vuotias kun ulkoilutin naapureiden basenjit - ja kultasepänliikkeen schäferin (!) - ja päätynyt päättäväisyydessäni siihen, että haluan joskus oman koiran.
Koska olin allerginen koirille - ja erityisesti muuten hevosille/tallille/maneesille - ja havaittuani, etten saanut mitään oireita basenjista, halusin tietenkin juuri basenjin. Vihdoin vuonna 1986 - ollessani parikymppinen, olin ensin yhteydessä Basenjikerhon pentuvälitykseen, jota luotsasi tuolloin rodun Grand Old Lady, Helga Kauste (kennel Gyltholmens). Menin työpaikkani, mainostoimiston neuvotteluhuoneeseen soittamaan. Puhelu taisi kestää tunnin-pari... Arvostin silloin ja nyt tuota kolmannen asteen kuulustelua: "Tiedätkö rodusta mitään, tiedätkö mitä olet hankkimassa".

Ch Kenzongo's Kinongo

Onneksi tiesin ja minulle myytiin basenji.
Ensimmäinen oli Ch Kenzongo's Kisumu, s. 1986.
Syvennyin rotuun vielä kolmen muun yksilön verran ja ne olivat mitä suurimmassa määrin, kaikessa haastavuudessaan mittaamattoman arvokas astinlauta koiramaailmaan. Ja vaikka minulle tulikin vielä ennen basenjeja yksi dalmatiankoira, sekin uskomattoman hieno ja aristokraattinen "Prinssi" (Eevariitan Fiery Poseidon) - niin tie vei tuolloin vääjäämättä basenjistiksi.
 
Ei oikeastaan pidä ymmärtää vain koiraa vaan rotua.
Koirat eivät ole veljiä keskenään eikä rodun sisälläkään yksilöissä ole välttämättä mitään "samaa". Tämän jo basenjit opettivat minulle. Omistamistani basenjeista menestynein, Ch Kenzongo's Kinongo kun oli peräti "koirapuistokoira". Ei mikään itsestäänselvyys basenjeista puhuttaessa. Kino tuli toimeen kaikkien kanssa! Basenjeistani kun juuri se eli vinttikoirien keskellä kavereinaan niin greyhound kuin whippetkin. Se oli ehkä viisain koira mitä olen koskaan omistanut. Kino myös nappasi Euroopan Voittaja näyttelyssä Suomessa 11.8.1991 ei enempää eikä vähempää kuin ROPin. Sittemmin Kinoa yritettiin ostaa aina Englantiin asti mutta onneksi asetin sille niin korkean hinnan, ettei tarvinnut myydä!


Kun omistaa "villikoiran" on etuoikeutettu ymmärtämään koirien viettimaailmaa eturivin paikoilta.
Basenjeilla tuntuu olevan ylikorostunut reviirivietti. Aivan kuin jokainen vastaantulija, oli se ihminen tai koira, olisi potentiaalinen "ruoan ja olemassa olevien etuoikeuksien anastaja". 
Joka tapauksessa kaikki omistamani neljä basenjia olivat oivia koiruuteen opettajia. Ilman niitä olisin tuskin tässä.


Kun joskus sanon whippetien ulkomuodoista, että "niissä ei ole mitään liikaa, ei mitään liian vähän" niin saman voisi sanoa basenjien luonteista.
Niiden luonne on hyvin "tarkoituksenmukainen". Tehty luomaan hämmennystä ja haastamaan mutta samalla luomaan syvää ymmärrystä koiran ideologiaan ja toimintatapaan.

Kuitenkin surullistenkin käänteiden jälkeen tie vei whippetien pariin.
Basenjeistani vanhin, Ch Kenzongo's Kisumu kuoli 18.6.1990 penikkatautiin ja Azenda Karabos vain kolmen päivän päästä, 21.6.1990 samaan viheliäiseen virukseen. 
Jatkoin kuitenkin vielä basenjien parissa niin, että minulla oli myöhemmin sekalauma, johon kuului whippet Jakias Charmiga Filemon (1990-2003), basenji Kenzongo's Kinongo (1990-2003), greyhound Taikatassun Noppa (1994-1996) ja greyhound Misakan Barthez Chris (1998-2004).

Ch Misakan Barthez Chris

Tämä kaikki jo loi perustan kaikelle.
Erilaisuuden sietämiselle ja ymmärtämiselle. Yhtä hyvää ja ihanaa luonteenpiirrettä vasten saattoi olla yksi tai kaksi ei niin kivaa luonteenpiirrettä. Tai yksi koiran kaunis yksityiskohta peitti alleen kolme ei niin kaunista yksityiskohtaa. 
Muistan kun kerran yhdessä näyttelyssä havaitsin liikkeessä basenjin luksoivan polven. Rodun silloinen - ja nykyinenkin - guru tokaisi, että "onpa hienoa Anita, että huomasit, sinulla on silmää". Niin se silmä alkoi kehittyä, virheisiin, epäkohtiin ja - tietenkin myös tyyppien erilaisuudelle.

Sittemmin joku on kirjoittanut, että "koirasilmää joko on tai ei ole".
Mielestäni se on kyllä kehittyvä/kehitettävissä oleva ominaisuus. Jos sitä haluaa kehittää!



Joskus edesmenneen äitini kanssa ihmeteltiin sitä, että ihminen syntyy tyhmänä ja kuolee viisaana. Miksei voisi olla toisinpäin?
Kun on esimerkiksi saanut erioikeuden omistaa näin paljon koiria kuin minä (1 dalmatiankoira - 4 basenjia - 2 greyhoundia - 14 whippetiä) - olisi voinut olla mielekästä ymmärtää koirien päälle enemmän jo ensimmäisten yksilöiden kohdalla. Nyt kun sitä ymmärrystä on tullut "koira kerrallaan" on päässyt syyllistämään itseään siitä(kin), että on ensimmäisten koiriensa kanssa tehnyt jotain 1100 virhettä. Liittyen kaikkeen mahdolliseen, ruokinnasta alkaen.


Elämä ei ole tarkoituksella helppoa tai yksinkertaista.
Eikä koirat tee siitä ainakaan yhtään helpompaa saati yksinkertaistetunpaa.
Jokaisen hankkimansa koiran kanssa pitää olla mieli auki - lompakko samoin haha - ja valmiina kaikenlaisiin haasteisiin mihin koiramme meitä vievät. Ne voivat olla luonteeseen liittyviä yksityiskohtia tai satunnaista ripulia, eroahdistusta tai kaikkea yhdessä ja erikseen. Mahdollisista terveyteen liittyvistä haasteista puhumattakaan.

Tästä päästäänkin vihdoin viimeaikaiseen luonnepohdintaani.
Nyt kun luustokuvat ovat tulleet osaksi rotuamme ja niiden ollessa aata ja nollaa on omistajien tapana tehdä Koiranetistä ruudunkaappausnosto esimerkiksi Facebookiin. Aata ja nollaa juhlitaan ja hehkutetaan ja onnitellaan - kuten toki kuuluukin.
En voi silti välttyä jokaisen hehkutuksen kohdalla miettimästä millainen se itse koira on selän ristialueen ja lonkkien alla. Mikä on koiran ilmentämä kokonaisuus?


Itse henkilökohtaisesti toivoisin rotuumme enemmän - ja helpompaa (huokeampaa) - luonnetestausta.
Vein aikoinaan niin Mauin kuin Samuinkin Petotesteihin® kohtaamaan konekarhun. Nämä testaukset tekivät minuun - ja toivottavasti koiriinikin - suuren vaikutuksen. Jopa siinä määrin, että kun toisen koiristani englantilainen isäkoiran omistaja kontaktoi minua Messengerissä kertoen auliisti, että "whippet ei ole karhukoira, vaan se on jalostettu jäniksen metsästykseen" - näin melkoisen vaivan testituloksen avaamiseen englanniksi. Jokainen minut tunteva tietää, että käytän näihin vastauksiin aikaa ja ajatusta ja englanniksi Googlekääntäjän avulla se ei todellakaan aina ole helppoa ja yksinkertaista. Varsinkin jos pitää avata karhuun löyhästi liittyvää testiä joka kertoo ehkä 376 muuta asiaa koirasta, kuin sen, että onko siitä karhumetsälle.


Testihän on itsessään yksinkertainen mutta siitä saatava palaute monisyinen.
Kaikki tällainen koiran syvempään tuntemukseen avaava testaus tai palautehan on ihan timanttia. Kuten nyt vaikka Samuin kohdalla, jonka alkuhaastattelun perusteella luulin alkavan kaivaa turhautumis- ja sijaistoimintokuoppia - mutta vielä mitä! Testaajan sanoin: "luultavasti paras whippet mitä olen koskaan testannut". Näin ne koirat meitä yllättävät. Vielä VANHAN harrastajankin.


Että note to self. Älä (koskaan) aliarvioi koiraasi.

Yllätyskurveja tulee aina!
Nykyisestäkin laumastani olisi varmasti vaikka ja mihin. Olisinko kuunaan uskonut, että Ibizasta on uimapellehyppääjäksi? No en. Ulkomuotokuvailu on helppoa mutta kuvailepa luonteenpiirteitä! Tottakai olen puolueellinen!


Maui, Jothryn Alluring Traits
Osoitti melkoiset nokkeluusgeenit ajamiseen jo n. 5 kk iässä. Useampi tuomari antanut palautetta Mauin "terveestä ajopäästä". Keskittyi aina ja vain vieheeseen. 
Älyttömän persoonallinen kiekuja. Jos sen mielestä ruoka-annos jäi vajavaiseksi, se ilmoittaa sen korkealla ceellä vielä pitkään ruokailun jälkeen. Tykkää rapsuttamisesta, painimisesta, petien kuohkeuttamisesta, sohvan ja patjan raapimisesta. 
Vesipeto. Tosin ei ui (!) mutta hakee patukkaa/rinkulaa/vesilelua kuin viimeistä päivää. Haaveilee, tiirailee, miettii, ottaa ilmavainua. Ei tykkää autoista, joissa on haukkuvia koiria. Haukkuu takaisin, syvällä varoitushaukulla. Maui ei tottele luoksekäskyä, ei ole koskaan totellut. Tulee sitten kun joutaa. Hankala irtipidettävä siksi. 
Söi kuivamuonaa 6 kk ikään, sitten totaalistop. Ollut sittemmin raakaruoalla. 
Muutaman irtokoiran jälkeen ei tykkää tuijottajista ja iholle tulijoista. Hyvin leppoisa kaveri, viisas ja kaunis. Iloinen kehässä tepsuttelija. Motto: Häntä pystyyn kaverit, iloa pöytään!
Syö = hyvin, kunhan on sorttimenttia.
Kakka = aina tiukkaa puikulaa, maissisilmillä.
Hammaskivi = hieman taipumusta.
Kohtaamiset koirakaverien kanssa = aina voi hiukan tuijottaa ja sanoa myös kumean HAUn. Ei tykkää kun tuijotetaan. Parkkeeratuissa autoissa haukkuvat pitäisi hiljentää tai ainakin eliminoida.
Hoitotoimenpiteet = no jos nyt sitten tämän kerran. 
Irtiolo = häipyy paikalta.
Rata/maasto = olisiko jotain vaativampaa? 


Samui, Collooney Poker Player
Voi veikkonen mikä pokerinpelaaja! Aina iloinen ja valmis halaamaan tarvittaessa jokaisen ohikulkijan. Äärimmäisen avoin, reipas ja rohkea, omantien kulkija. Juoksee tuossa tuokiossa keskelle peltoa päivystämään josko peura tai peltopyy tulisi näköpiiriin. Seisoo myös puiden alla, odottaen oravien putoamista.
Vetää kuin heikkopää mutta kun on kiire. Lumonnut jotain 37 eläinlääkäriä; saa kaivaa, analysoida, puristaa, ottaa verta, palpoida - ei haittaa. Ei tunnu missään. Laskulla on ollut "hoitajatyö" vaikka ei olisi edes tarvittu. Kehitti kalliit kystiinikivet - mutta pissasi ne kaikki pois. En whippeturani alkuaikoina tiennytkään, että näin hauskoja whippetejä on edes olemassa.
Kuopii vaativasti peittoa kun haluaa peiton alle!
Haukkui konekarhun maanrakoon ja haluaisi liittyä paikalliseen karhunmetsästyskerhoon. Motto: Tulispa auto ja hakisi pois pakkasesta.
Syö = kovalla kiireellä ja ruokahalulla.
Kakka = vähän vaihtelua, mutta hyvin kulkee.
Hammaskivi = vähäistä.
Kohtaamiset koirakaverien kanssa = Heippa, mä olen Samui kuka sä olet?
Hoitotoimenpiteet = kaikki käy.
Irtiolo = heippa! Tulee vauhdilla kun on karkkia.
Rata/maasto = löi lapsena päänsä etuveräjään/ei haittaa/voin olla wider/rymistelee lähtökoppia/itketti omistajaansa maastoissa. Hyvin persoonallinen silläkin saralla.


18.9.2022 BIS junior Besties Musca Australis BOS junior Ballenbreich Gigalum
Judge Luke Sampson, UK

Capri, Ballenbreich Gigalum
Miten sivistynyt ja herkkä ja herttainen herrasmies. Hiukan vanhempana kotiutunut Englannista ja alkuun näki hieman mörköjä (lue = Emmi) mitkä herättivät epäilyjä. 
Helluinen herranterttu joka tekee zoomieseja (pyörii villiä ympyrää ollessaan irti) ja vahingossa irti päästessään hakeutuu äkkiä turvalliseen pohjetuntumaan. Suhtautuu leppoisasti ympäristöön. On vaatimaton ja seesteinen. 
Luonteen kauneuspiirteet osoittautuneet hyvin koskettaviksi. Ainoa koiristani joka hakeutuu peiton alle "lusikkaan". Kieppi on kaunis ja tiivis ja pää asetetaan sievästi jalan päälle painaltaen. Vartin päästä tulee kuuma ja sitten jäähdytellään takajalat pitkällä takana, sammakkoasennossa. Nikertää leluja, silppuaa hetkessä kasan pientä nykeröä varsinkin ruoan annostelua odotellessa.
Syö = nopeasti ja tarkasti. Varastaa ruokaa, mm. Mauilta.
Kakka = kiinteää sikaria.
Hammaskivi = 0.
Kohtaamiset koirakaverien kanssa = voidaan moikata mutta ei pahemmin kiinnosta koska pitää jahdata Ibizaa. 
Hoitotoimenpiteet = suhtautuu suurella luottamuksella.
Irtiolo = voin totella, paitsi jos Ibiza on irti niin sitten myöhemmin. Ehkä. 
Rata/maasto = radalla ei irtautunut ykköskaarteesta, maastoissa selittämättömiä "kummallisuuksia", kuitenkin myös maastoSERT. Eihän nyt asioiden kuulu helpolla mennä.


Ibiza, Crème Anglaise's Trigger
Triggeröityy eittämättä! (toim. huom. valitkaa taiten ne kasvattienne nimet) Tämän koiran kanssa on oltu ihan Reaktiiviset koirat-kurssillakin, jonka anti (valitettavasti) oli lähinnä sitä, minkä jo tiesinkin. Namitus, ennakointi, namitus ja ennakointi. No, sain kuitenkin kuulla, että "koirasi reagoi ääneesi todella hyvin". Näin on. Viimeisimpänä olemme opetelleet sanan "jätä" jonka se oppi noin sekunnissa. Toimii todella hyvin paitsi jos ohitettava koira tulee "suoraan eteen" aidan takaa tai mutkasta. Lähtee kierroksille. Kierrokset laskevat nopeasti.
Älyttömän fiksu ja nokkela koira, hyvin lempeä, kontaktihakuinen, miellyttämishaluinen. Kyvykkyyttä olisi varmasti vaikka ja mihin. 
Syö = hitaasti ja rauhallisesti pupeltaen. 
Kakka = kuukausikaupalla kaunista, reissuilla ajoittaista vaihtelua.
Hammaskivi = taipumusta.
Kohtaamiset koirakaverien kanssa = kysy jotain helpompaa.
Hoitotoimenpiteet = äityli saa tehdä mitä vaan.
Irtiolo = otetaanko rosvoa vai poliisia, kumpikin käy! Voin tulla heti luokse jollei ole muuta!
Rata/maasto = olisi kiva, mutta äiti ei päästä.


Lidl aamulla 23.12.2025
Lohifilee 8,90 eur/kg -> tyhjä myyntiallas. Note to self: osta useampi filee HETI kun tarjous astuu voimaan.


Jos jotain haluaisin jälkipolville teroittaa, niin se olisi se, että antakaa koiranne tuoda teille sen kaiken ilon mitä niillä on annettavanaan ja ammennettavanaan.
Sitä on kuitenkin paljon, vaikka haasteitakin olisi.
Itse olin ajatellut olla kriittinen tässä postauksessa mutta niin vain meni taas positiivisuuden puolelle. Soisin ettei haasteet ja kriittisyys koskaan peittäisi sitä kaikkea hyvää mitä jokaisessa koirassamme on runsain mitoin.
Kunpa osaisimme valjastaa sen kaiken olemassa olevan potentiaalin siten, että edes osa negatiivisista ominaisuuksista peittyisi sen alle. Tässä on toki haastetta ja voi olla koiran kovaa vastustustakin ajoittain, ymmärrän sen ja been there done that mutta "koiramme eivät haasta meitä ilkeyttään ja pahuuttaan". Koiramme ovat annetut meille. Kukin yksilö tarkoituksella. Hoksaat jotain koirastasi = hoksaat jotain itsestäsi. 

Ja hei, päivä oli tänään jo MINUUTIN valoisampi. Ja +8 minuuttia lisävaloa iltaan luvassa seitsemän päivän päästä, 31.12.! 

Kuvista kiitos: Petotestit ®, Antti Ruotsalo ©, oma Honor70 + kuvia, joiden copyt ovat kadonneet.

Ei kommentteja: