Kaupunkijuhannus!

Tuossahan jokin aika sitten hujahti juhannuskin. 
Niin on vinhaa meno nykyään, kun on tietokonetta, älypuhelinta, digiboksia, kameraa - kaikkia pitäisi ehtiä käyttää (?) ja aina opetella uusia sovelluksia. Ja jonnekinhan kuvia ja tarinoita pitää purkaakin, blogi näyttää jääneen paitsioon. Pahoitteluni.

Tässä hiljan kävi Marina tutkailemassa temppuilevaa pöytäkonettani, ja tuo tehopakkaus (siis Marina) paineli keyboardia siihen malliin, että nyt kun lähdin tyhjentämään Canonin muistikorttia TUTTUUN tapaan, kuten olen sen tyhjentänyt ehkä kuusituhatta kertaa, niin kuinkas kävikään?
Ei auennut Canonin oma sovellusikkuna laisinkaan, vaan kuvat imuroituivat "hämärää polkua pitkin" - ja kesti aikansa löytää ne IHMEELLISESTÄ DCIM-kansiosta. 

Normisti Canon imuroi kuvat kauniisti omiin päiväyskansioihin - jotka ohjelma itse omatoimisesti luo. Nyt DCIM-kansiossa olivat kolmen päivän kuvat suloisesti sekaisin. Tallennettaessa niitä kansio ei kertonut kuvauspäivääkään, vaan se piti arpoa.

Pidemmittä puheitta ihmetellään seuraavaa kuvakimaraa kun sen nyt kerran tänne aikaiseksi sain:

 Naapurit kävivät juhannuksena puristelemassa koiriani. Huima ottaa tässä ilon irti Riitan halailusta.

Myös Manta piipahti paikalla. Ilmeisesti puikkonokkapojat eivät tarjonneet viihdykettä kyllin, koska Manta päätti kaataa poikieni lelulaatikon.

 Aamuisella kuulaalla "dagen efter" -lenkillä.

 Kaunista on. Ja rauhallista, kuten aina juhannuksen aikaan.

 Visusti kiinni.

 Vesi tuo kyllä oman säväyksensä lenkkipoluille.

Lenkin jälkeen trio Viri, Bali ja Huima otti tuumaustauon.