Koska whippet on hyvin lyhytkarvainen ja sen kehon rasvaprosentti on lähellä nollaa, iho on altis tapaturmille. Eritoten silloin, kun koira juosta viilettää metsässä, koirapuistossa tai muutoin kavereiden kanssa sata lasissa voi oksa tai juoksukaverin hammas osua - ja upota - kylkeen tai muualle koiran ihoon.
Haavat ovat usein sangen ikävän näköisiä ja ensimmäinen omistajan ajatus yleensä on suuri huoli ja hakeutuminen eläinlääkäriin.
Tikkauksessakin on kuitenkin ongelmansa; whippetillä ei juuri "ylimääräistä" ihoa ole ja jos tikkaukseen päädytään, tikit usein aukeavat, kuten allaolevasta kuvasarjasta voimme nähdä.
Sen verran on oman lauman kanssa haavereita sattunut, että harrastusvuosien alkutaipaleella lähdin niitä herkemmin eläinlääkäriin näyttämään ja sain eri hoitotilanteissa kuulla, että jos haava on erityisen pitkä ja/tai syvä, se on hyvä tikata. Sensijaan jos haava on esim. kulmahampaan aiheuttama "repeämä" tai pinnallinen "pistohaava", se paranee yleensä kotikonstein mainiosti. Toki haavojen kanssa on aina olemassa tulehdusriski, mutta nopealla ja perusteellisella haavahoidolla pärjää kyllä kotikonsteinkin.
Jos olet yhtään epävarma haavanhoitotaidoistasi, on ilman muuta hyvä näyttää haava aina eläinlääkärissä, mutta allaolevan kuvakollaasin on tarkoitus näyttää ja lohduttaa lukijaa; kotihoidollakin pärjää.
Jos haava kuitenkin hyvästäKIN kotihoidosta huolimatta alkaa erittää tai näyttää tulehtuneelta, on aina hakeuduttava eläinlääkäriin ja haettava tällöin koiralle antibioottikuuri.
Allaolevat kuvat voivat järkyttää herkimpiä lukijoita:
Koira sai antibioottikuurin, koska haaveri sattui maastokisoissa ja tikkauksen yhteydessä haava-aluetta ei kyetty kisaolosuhteissa kylliksi siistimään (karvat tulisi aina ajella), ja haavoja hoidettiin kotikonstein - poistin mm. itse kaikki haavojen toisella reunalla repsottaneet tikit. Runsasta huuhtelua; onkaloita huuhdeltiin mm. miedolla suolaliuoksella ja laimennetulla Betadinella.
Toiset vannovat suihkuttelun voimaan, minä kuulun niihin, jotka "kuivattavat" haavaa, eli käytän kaikissa haavojen hoidoissa Bacibact-puuteria. Näissäkin; sen jälkeen kun haavoista oli ensin huuhdeltu tulehduseritteitä aiemman kuvatekstin tavoin.
Vannon siis seuraavien tuotteiden - ja toimenpiteiden - nimeen:
heti haaverin jälkeen haava huuhdellaan huolellisesti Septidinillä. Sitä saa apteekista mm. suihkeena. Runsas suihkutus, niin, että haava "ui" Septidinissä. Sitten Bacibact-puuteria ja side vaihdetaan päivittäin: muutaman ensimmäisen päivän käytän Septidiniä, ja kun haava alkaa pikkuhiljaa kuivua, käytän enää vain Bacibactia; aina uusi tuputus haavaan siteen vaihdon yhteydessä. Apteekista saa myös erikokoisia haavatyynyjä; 5 x 5 cm on meillä ollut suosituin koko. Lisäksi käytän Hypafix-kangasteippiä, jolla kiinnitän haavan päälle laittamani haavatyynyn koiran karvaan; se tarttuu todella hyvin.
3 kommenttia:
Hyvä teksti, ja tuotevinkit olivat tervetulleita! Itse olen saanut tuommoisen kolikon kokoisen, mutta ei ihan noin syvän, kylkihaavan paranemaan ihan desinfiointiainetta suihkimalla ja sillä, että en turhaan koskenut haavaan. En kyllä peittänytkään sitä, ja koira välillä toki nuoli, mutta parani silti hyvin. Olen itsekin sitä mieltä, että pintahaavat voi hyvin maalaisjärkeä käyttäen hoitaa kotona. Mutta ainakin tuo mainitsemasi puuteri ja haavateippi voisivat olla hyviä hankintoja. :)
Meillä vannotaan puhdistuksen ja Vetramilin nimeen.. Eläinlääkäri kerran suositteli ja sen jälkeen sitä on aina ollut kaapissa. Olen myös omat haavat ja palovammat sillä hoitanut!
Meilläki ekaa kertaa haava tipsulla ja kaulassa!! Tää episodi lähti käyntiin punkinpoistosta ja kun paraneva kohta kutisi niin koira raaputti ja haava suureni. Itsekin vaan huuhtonut länpösellä vedellä ja bacibactia perään :) luuletko että vaikka nyt on jo rupi niin olisko hyvä viel yrittää trimmata karvat ympäriltä?
Lähetä kommentti