Aloitin tenttivastaamisen 24.10. Tuomarikurssin peruskurssin alkeiskurssin anatomia-osuudesta ja naputtelin menemään lyijytäytekynällä siihen malliin, että terä katkesi vähän väliä.
Muistisäännöistäni oli apua kosolti ja hyvä niin.
Sensijaan kapsahdin sitten rähmälleni Tuomarietiikka-osiossa. Kuinkas ollakaan, olin niin anatomian lumoissa ja tehnyt Lehkosen osuudesta referaatin, joka EI sisältänyt koetärppejä laisinkaan!
Etiikat, jääviydet ja HYLit ja EVAt olivat minulta karussa ja tietämyksen laitamilla, joten vastaukset lienevät tasoa säälipiste.
Tässä on oiva osoitus siitä, että kun lukee, niin kannattaa lukea laajasti. Pelkkä anatomian osaaminen EI riitä, kun ja jos koealue sisältää MYÖS tuomarityöskentelyyn liittyvää nippelinappelitietoa.
Minun kohdallani ns. yleistietämys ei kovin pitkälle kantanut. Koekysymykset olivat kokonaisvaltaisuudessaan sikäli osuvia, että osui ja upposi. Ja minä upposin.
Piti tietää trimmaukset, liituamiset ja uhoamiset - joista ei ihan heti koetilaisuudessa - eikä jälkeenkäänpäin - löytynyt muistijälkiä. Koe tehdään "kaikille" ja vaikka minua ei henkilökohtaisesti kosketakaan turkin liituaminen ja se, tuleeko "kasvattini" kehään (saati perheenjäseneni kasvatti) minun olisi luonnollisesti pitänyt kirjata em. "säännöt" vastauksiini.
Ottaa päähän JO nyt, vaikka tulosten saamiseen on vielä kaksi viikkoa. Tässä on jo miettinyt uusintakoetta ja sitä, omaksunko kuunaan koko "tuhatsivuista säännöstöä"...
Vastaisen varalle vanhassa vara parempi.
Keskity olennaiseen, ANATOMIAAN mutta myös perinteisiin näyttelysääntöihin. Lue läpi, omaksu ja referoi mieluummin laajemmin kuin lyhyelti. Älä tee niin kuin minä tein; refaraattini oli 3-sivuinen. Lue mieluummin laajemmin ja laaja-alaisemmin. Kokeessa on osattava myös vastata sellaisiin kysymyksiin, jotka eivät kosketa henkilökohtaisesti Sinua.
Nöyräksi vetää. Matka kohti tuomariksi tulemista EI tosiaankaan ole "vain" sitä, että tunnet oman rotusi. Eikä se ole sitäkään, että tunnet omaa rotuasi lähellä olevia lajikumppaneita; "tyyppikavereita". Kokeessa on osattava vastata yleismaailmallisesti, yleisiin kysymyksiin laajasti ja laveasti. Oman rotusi nippelitieto ei riitä, saati että osaisit vetää vaikka sokeana oman rotusi kehän.
Ehei.
Säännöt on tunnettava ja tiedettävä; kukaan niitä tuskin 100% osaa, mutta jo 90% tai 80% on hyvä. Veikkaisin, että meikäläisen 48% tuntemuksella on turha yrittää läpi.
Luuliko vielä JOKU, että tuomariksi tuleminen tai yrittäminen on HELPPOA? Toivottavasti ei. Luin kokeeseen 1,5 kuukautta. Paneuduin ja panostin, tein tiivistelmiä ja soitin pitkin ja poikin kyselläkseni, kuulostellakseni ja hakiessani LISÄselvityksiä ja analyysejä. Istuin kolmetuntisen erään tuomarin pakeilla anatomiaa päntäten, luin ja luin ja luin - mutta en tarpeeksi, enkä osannut "varautua kompiin" tai minulle itsestäänselviin kysymyksiin, joihin olisi tullut vastata kuin olisin juuri alkanut harrastaa.
JOS ja KUN nyt tästä eteenpäin, niin maaliskuussa harjoitellaan lisää. Saas nähdä miten käy. Kahden viikon päästä on tulosten vuoro ja sitten ihmetellään, miten jatketaan eteenpäin. Printtaisin ne SÄÄNNÖT ihan heti, mutta en ole varma, riittääkö printterin muste...
Matka on kuitenkin EDELLEEN hyvin pitkä ja edessä on jos jonkinmoista estettä, joiden yli pitää jos ei hyppiä niin ainakin luovia.
Vaikka harrastustausta on pitkä se ei ole tae mistään. Todellakaan. Takkiin voi tarttua nippelitietoa joo, mutta kysytäänkö sitä kokeessa, on toinen asia.
Koe- ja kurssikuulumisiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti