a.
Nartuilla todetut hormonaaliset häiriöt voivat aiheuttaa kiimattomuutta, ns. hiljaista kiimaa, pitkittynyttä kiimaa, narttu ei ovuloi, keltarauhasen vajaatoimintaa ja lyhyitä kiimavälejä.
a.
Keltarauhashormoni ylläpitää tiineyttä. Jos narttu kärsii jostain syystä keltarauhashormonin vajaatoiminnasta aiheuttaa se tiineyden keskenmenoa. Tässä tilassa progesteronitaso ei nouse ovulaation jälkeen riittävästi ja seurauksena on siis raskauden keskeytyminen ja pentujen imeytyminen.
a.
Uros määrää pentujen sukupuolen! Nartulta siis tulee aina x-kromosomi ja urokselta joko x tai y.
Yhdessä millilitrassa spermaa on siittiöiden vaihteluväli niinkin suuri kuin 300-1800 miljoonaa.
Uroksilla ilmeneviä astutusongelmia voi aiheuttaa epätäydellinen erektio, pelko tai epämukavuus, kipu, selkärangan ongelmat, lonkkaongelmat ja neurologiset syyt.
Lisäksi uroksella voi olla puutteellinen libido mikä voi taas olla joko synnynnynnäinen tai hankittu. Seksuaalinen aktiivisuus on myös vahvasti geneettisesti määräytyvä ja ympäristö muovaa sen ilmenemistä.
Libidoon voi vaikuttaa myös ylikäyttö (!), yleinen koiranpito, huonot muistot edellisestä astutuksesta, fyysiset viat (katso edellä), anatomiset poikkeavuudet ja liian aikainen erektio.
a.
Tiineyden kuluessa, pentujen ollessa 30 vuorokauden ikäisiä, ne ovat 3-senttisiä. 40 vuorokauden kohdalla kehittyvät silmäluomet, karvapeite, kynnet ja värimerkit. Vuorokausilla 42-45 luusto kalkkeutuu ja 46 vuorokaudesta eteenpäin kudokset kypsyvät.
Värin määräytymisestä minulla jäi mieleen se, että pennut ovat tietyssä kehitysvaiheessa vitivalkoisia ja kun väri (brindle, punainen, fawn, musta jne.) alkaa "värittää" pentua, väri saattaa mennä ihan "varpaisiin asti" ja peittää siis kaiken valkoisen alleen. Tai; väri voi jäädä "kesken" ja pennulla on esim. häntä puoliksi punainen ja loppupäästään se on valkoinen. Tai väri ei mene ihan varpaisiin asti, vaan pennulla on syntyessään valkoiset tassut. Toki emän ja isän väritys voi sitten dominoida niin, että pennulla on niskapiirto tai valkoinen kuono, kuten isällään ja emällään.
a.
Keskenmenoon johtavia tekijöitä ovat myös infektiot, tarttuvat taudit ja kohdunseinämän rappeuma. Puhutaan myös kohtukierteestä; tällöin kohtu painaa virtsarakkoa ja kohtu kiertyy.
Keskenmenoon, raskauteen ja pentuihin vaikuttavia bakteereita ovat:
E.coli, Streptokokki, Pasteurella ja Stafylokokki, joista viimeksimainittu voi aiheuttaa märkäkohdun.
Lisäksi Brucella canis, Herpes- ja Adeno-virukset sekä penikkatauti voivat johtaa keskenmenoon.
Brucella canis -bakteeri abortoi sikiöt 45-59 vuorokauden kohdalla ja se vaikuttaa yleensä kahteen, jopa kolmeen perättäiseen raskauteen.
Herpes-viruksen sairastuttamat pennut oirehtivat syntymästä kolmen viikon ikään saakka depressiolla, anoreksialla, vinkumisella, ripuloimalla, niillä on nopea hengitys, alilämpöisyyttä ja nenävuotoa. Vanhemmalla kuin neliviikkoisella pennulla on harvoin vakavia oireita. Aivan pikkupennuilla kuolema seuraa vuorokauden kuluessa.
Adenovirus voi aiheuttaa sikiökuolemia ja heikkona syntyviä pentuja.
Stressistä kantoaikana Menna mainitsi sen tuottavan käytösongelmaisia jälkeläisiä! Kantoaikana myös fyysistä rasitusta tulisi välttää.
a.
Pentukuolleisuuden on tutkittu olevan keskimäärin 9-26 %:n välillä. Yleisimmin tulee esiin ensimmäisen elinviikon aikana.
Pentukuolleisuutta aiheuttavat kehittymättömyys, sepsis, tarttuvat taudit, loiset, traumat, nälkä ja huono hoito, stressi ja epämuodostumat (em. n. 10 % kuolleista pennuista).
Luonnon laki: kaikki eivät ole elinkelpoisia!
Synnytysvaikeudet ovat 75% emästä johtuvia (polttoheikkous, ahdas kanava) ja 25 % pennusta johtuvia (virheasento, epämuodostuma).
Monet ongelmat johtuvat sosiaalisen ja muun ympäristön rajoittuneisuudesta kasvuaikana. Kehitys on jatkumo! Emän merkitys on 3 x suurempi kuin isän!
Kuvituskuva: Petri Rahikkala
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti