25.9.2010

Väistäminen ei kannata - Murea orava


Ilmatieteenlaitoksen säätiedotteet heittivät tapansa mukaan häränpyllyä ja lauantaiksi luvattu vesisade = aurinkoa kirkkaalta taivaalta. Käppäilimme +20 asteisessa säässä reiluhkon lenkin, 6 kilometriä. Takkia ei tarvinnut, t-paitasillaan pärjäsi mainiosti.

Lenkki oli muutenkin suht seesteinen. Mitään kovin kummallista ei tapahtunut. Vai kaunistelenko nyt hieman?

Noin kolmen kilometrin kohdalla vastaan tuli isohko pystykorva emäntineen. Olimme hiljaisella kadulla, jossa oli vain yhdellä puolen tietä kapeahko kävelytie. Lähdimme siis jo tuttuun tapaan ajotielle väistämään, kun vastaanhan tämä pari käveli ja aina kuvittelen pääseväni helpommalla, kun lähden väistöön. Huhhahhei, vai helpommalla.

Ennen kuin siinä kissaa ehti sanoa -keskityin vain hihnojen pitämiseen koossa- oli ajotieltä napattu kuollut orava viiteen suuhun. Jestas sitä riepotuksen tuomaa riemua. Orava oli ilmeisesti jäänyt verrattain hiljan auton alle, sillä sehän katkesi alta aikayksikön, sangen murea orava siis. Kun olin saanut bändin jollain tapaa "kasaan", pääsi Luxi irti Kanapannastaan ja juoksi läheiseen metsään murean oravan peräpää suussaan niin oma kuin oravankin häntä iloisesti heiluen. Pystykorvan emäntä kysyi; "tarvitsetko apua" mikä nyt tietysti oli ihan hieno ele, pahoittelenkin tässä yhteydessä sihauttamaani vastausta; "näin meille aina käy, kun väistämme".

Pystykorvan emäntä käveli paikalta ja minä sidoin neljä koiraa läheiseen suojatietolppaan. Lähdin toiveikkaana Bonio-keksin kanssa metsän siimekseen tekemään vaihtokauppoja Luxin kanssa. Ilmeisesti Luxi oli tässä vaiheessa natustanut kurrea jo sen verran, että vaihtokauppa syntyi. Luxin poskipielet olivat veritahrojen täplittämät ja jotain ihme kurren kokkareita sillä oli siellä ja täällä. Pyyhin pahimmat roippeet ja jatkoimme matkaamme muistellen muita iloisia ja mieleenpainuneita väistöjämme. Naksahti ne nilkan nivelsiteetkin kerran muinoin kun väistin rintamassa tullutta sauvakävelijäporukkaa ojaan. Yksi väistö tehtiin sekin sateiden kyllästämään ojaan. Sinnehän meikäläinen pyllähti vielä takamukselleenkin ja lenkkarit ryyppäsivät liejua oikein mukavasti.

Väistäminen ei siis kannata. Tai se on tehtävä erittäin hallitusti. Jos sinulla on hyviä väistöohjeita ja -liikkeitä takataskussa, jaa ne mielellään meille vasta-alkajille!


Kuolleen oravan kuva Googlen kuvahaulla "Kuollut orava". Kuva on YLE:n sivuilta ja sen on ottanut Kaisa Salonen.

Ei kommentteja: