28.8.2017

Maui: 7 kuukautta ja 14 kiloa.

Pentuaika menee hurjaa vauhtia -ohi! 
Maui kolkuttelee jo juniori-ikää. Ja olen saanut taas todistaa huimia kasvukäyriä ja painolukemia; pennuthan kasvavat suurimman kasvunsa kuuteen kuukauteen mennessä.
Tullessaan Englannista 15.4. Maui oli 6-kiloinen. Viikon päästä oli tullut jo 800 grammaa lisää. Keskimäärin viikossa lisäystä tuli sellaiset ~ 500 grammaa ja toukokuussa oli ilmeisen lämmin ja hyvä kasvuviikko sillä 17.5. Maui painoi 8,9 kg ja 24.5. jo 9,8 kg! Viikossa tuli peräti 900 grammaa lisää tavaraa ja kasvua. 10 kiloa meni rikki 1.6., reilut 5-kuisena.
Siirryimme viikkopunnituksista kuukausittaisiin kesäkuusta; 14.6. 10,96 kg, 13.7. 12,68 kg, 25.8. 14,02 kg.

Maui on ollut melko aktiivinen pentu. 
Se tylsistyy verrattain helposti ja ilmaisee asiasta joko haukkumalla kimeästi - samalla tuijottaen esim. nukkuvaa Luxia tai vinkumalla määrätietoisesti.
Ja jo varhain se osoitti kiinnostusta mattoihin - mikä tapa onkin pysynyt sillä aina tähän päivään. Kun olen suihkussa, saatan kuulla kuinka se hiihtää kylppärin mattojen kanssa pitkin yläkertaa. Illalla kun olemme tulleet iltalenkiltä ja vetäydyn katsomaan televisiota Maui aloittaa askartelun. Se järsii seinää - ihanaa kun äiti aktivoituu ja alkaa riehua ja samassa sängystä "tippuu" leikkikavereita! Kun seinän järsintä on saatu loppumaan se alkaa vaivihkaa imeä juuri ostamaani kynnysmattoa!! Onneksi säästin sen vanhan, joka oli jo ihan käppyrässä Mauin vedettyä siitä lankoja ja kuteita kirraan; koko mattohan siitä meni ihan ihmeelliseen muotoon. Se on nyt sen unimattona, omassa lattiapedissä. Kun uusi matto "eksyy" suuhun, hyppään taas Emmerdalen ääreltä ja "työnnän" vanhaa mattoa tilalle; tässä, pure tätä.

Maui ei viihdy lainkaan sylissä.
Sillä on heti kiire pois. Eikä sitä siis saa kainaloonkaan, televisiota katsomaan. Siinä on vähän samaa kuin Luxissa - Mauikaan ei tykkää että sitä "pakottaa" mihinkään.
Saati kynsienleikkuu sitten... Voihan hiki, mitä hommaa hänen kanssaan. Alkuun kynsienleikkuu sujui - kuten on alkuun sujunut mun kaikkien koirien kanssa niiden ollessa pikkuisia pentuja - mutta sitten se oma tahto lisääntyi ja hanttiin piti laittaa niin että jouduin alkaa välinamittaa Mauita. Sehän siis ihan läähättää ja jumppaa jumppaamistaan minun tiukassa otteessa. Välinamitkaan eivät enää edes kelpaa sillä pois on päästävä ja heti. Vaan kun ei pääse. Ehkä se siitä, ajan kanssa.

7-kuisen Mauin paino

Kynsienleikkuusta jokatapauksessa nyt saa meillä erikoisherkkuja, on kuivattua kanaa ja mitälie lihatikkua, ei mennä pelkällä perusfrolicilla tätä hommaa enää läpi.

Maui on siis melko itsenäinen kaveri mutta haluaa olla tilanteiden keskiössä. 
Tässä päivänä eräänä Kenzolaan pelmahti hunk.. eikun putkimies. Kaveri halusi työskennellä mitä ilmeisimmin ilman, että 5 koiraa pomppii ympärillä, joten vetäydyimme yläkertaan koko poppoo. Vaan Maui se meni portin ääreen ja nimensä mukaisesti maukui. Alas oli päästävä, koska siellä TAPAHTUI.
Jossain vaiheessa sitten menimme katsomaan hanan vaihdon edistymistä ja putkimies sinkoili aina välillä autolla hakemassa jotain osaa. Maui käytti heti tilanteet hyödyksi; pian nimittäin kaivoin sen suusta mm. ruuvimeisselin ja hanatiivisteen.

Ylipäätään se tuntuu hoksaavan herkästi yhtä ja toista. 
Jos nyt ajatellaan vaikka meidän muutamia kesäisen keveitä rataharkkoja. Kaverihan on siellä ihan kotonaan. Vähän liiankin. Viime maanantaina en meinannut saada sitä radalta pois - itseasiassa en meinannut saada sitä pois koko Tuomarinkartanosta! Koiraa ei ole leikitetty räsyillä tai millään muullakaan vieheentapaisella, mutta heti hoksasi, että AHAA, perään! Koppiin se ui kuin lehtikala - joksi olen sen nyt nimennytkin. Mauin runkohan on ylhäältä katsottuna samaa, kapeaa kroppaa, lehtikalamallia, siis!


Maui 21.8.2017 - tuijottamassa lenkillä pulua - näppärä vapaapose!

Autoilun se oppi heti, häkkitreenejä on tehty pienessä mittakaavassa - saas nähdä, että miten siellä alkaa sujua pidempi pötköttely. Vähän kauhulla odotan, kun hänellä pitäisi sitä ohjelmaa olla kokoajan. Itseasiassa tässäKIN kohtaa Luximainen. Luxillahan piti myös nuorempana olla aina ohjelmaa ja aktiviteettia tai se alkoi kuopia maata, kaivaa kuoppaa, vinkua ja turhautua.
Nyt pitäisi Mauin kanssa kuitenkin jo tehostaa porttitreenejä - huutamalla ei portti aukea.

Onneksi omasta laumastani Luxi - kuinka ollakaan, juuri Luxi! -  on ottanut tämän pyöriäisen huomaansa ja jaksaa painia sen kanssa aamu- ja iltapainit. Näihin paineihin lähtee myös toinen trooppinen saareni Bali, helposti mukaan. Bali ja Maui taasen ovat usein kilpasilla leluista. Se, mikä on Mauilla, pitää Balin saada ja se mikä on Balilla, pitää Mauin saada.


Odotan mielenkiinnolla mitä Manchesterin Mauista kasvaa ajan kanssa.
Olemme vasta tutustumisen alkutaipaleella mutta olen nauttinut täysin siemauksin tästä reilusta neljästä kuukaudesta mitä Maukka Kenzolassa on viettänyt!

Mauisa matka on alkanut! 

Ei kommentteja: