1.1.2014

Viime vuoden lenkit - ja rakettirallin jälkeen kohti mieluisaa yllätystä!

Se on sitten tammikuun ensimmäinen päivä; Oikein Hyvää Uutta Vuotta blogiani seuraaville!

Viime vuoden lenkkilukemat on nyt saatu laskettua ja suureksi yllätyksekseni (tällä ei kuitenkaan tarkoiteta otsikon yllätystä) jäimme vain 114.3 km jälkeen edellisvuodesta. Viime vuonna tuntui, että Balin tulon myötä tepastelimme pitkään sangen "loivasti" ja joulukuuhun osui vielä kennelyskäkin, joka sekin loivensi menoamme parin viikon verran.
Yhteismarssimäärämme oli 1803 km.  Yli 200 kilometrin ei menty yhtenäkään kuukautena, mutta yli 150:n seuraavina: tammikuu 155.3, heinäkuu 169.6, elokuu 162.1, lokakuu 171.8, marraskuu 184.4. Joulukuussa teimme jopa uuden lenkkiennätyksen; 2011 125.4, 2012 96.5 ja 2013 131.0.
Hatunnosto Kenzolan pojille, reippaasti olette taas kulkeneet mamman mukana!

Sensijaan rakettiralli eilen tuntui erityisen ikävältä. 
Vaikka Virin oloa helpottavatkin rauhoittavat lääkkeet, niin alkaa tuntua, että kohta tarvitsen niitä itse... Kuten olen kertonut, asumme rakettirinteen välittömässä läheisyydessä. Itseasiassa raketteja lähetetään meidän keittiön/makuuhuoneiden ikkunoiden alta. Nyt rahaa oli jäänyt joulupöydistä ja -ostoksista ilmeisen paljon yli, koska raketteja lähetettiin tasaisena virtana. Koko illan ja yön.
Viri nukkui lähes koko illan ja alkuyön saunaan laitetulla pedillä. Se kyllä yritti tulla välillä meidän muiden seuraan, mutta sitten jo paukkui, ujelsi ja vihelsi ja taas poika hipsi läähätellen pedilleen saunaan. Jotenkin raketit ärsyttivät minua tänä uutena vuotena erittäin paljon. Eikä mieltä juuri ylentänyt kuulla, että Sydney oli laittanut taivaalle ruutina peräti 4 miljoona euroa!

Mieli oli jotenkin aika matala aamulenkille lähtiessä. 
Tai no, Viri uskaltautui yötä vasten pissille vasta joskus 02:n jälkeen, joten pääsimme kaikki nukkumaan 03:n ympyröissä. Aamulenkkimme myöhästyi normaalista monella tunnilla...

Mutta sitten tapahtui jotain ihmeellistä. 
Olotila ja päivä virkistyivät kuin taikaiskusta, kun kurvasin koirien kanssa Kehä III:n vierelle kulkevalle katuosuudelle: HARJA-AUTOT OLIVAT KÄYNEET HARJAAMASSA HIEKAT POIS! Mahtavuutta! Kurvasin vielä Vanhan Lahdentienkin viertä, ja sama juttu! Nyt kyllä iso kiitos sille pomolle, joka on tuon harjauskäskyn antanut. Wautsiwau ja jippijaijee! Ilmeisesti rahaa on jäänyt kaupungilta mukavasti säästöön tai jemmaan, kun ei ole tarvinnut aurata lumia. Niinpä ovat sitten lähteneet harja-autoilla siivoamaan asvaltilla lojuvia hiekkamääriä. En voi lakata ylistämästä tätä asiaa; m a h t a v a a!

Kuvituskuva: oma 1g-kuva-arkisto.

Ei kommentteja: