Hupi täytti 12 - kaksitoista!!!

Aika juoksee. Ei pysy Anita(kaan) eikä Anitan blogi(kaan) perässä. 
Lokakuussahan vuosia täyttää Kenzolassa peräti kolme poikaa; ensin Luxi, sitten Viri ja viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä Kenzolan elävä legenda, Hupi, 26.10.

Mietin sitten sopivaa tribuuttia Hupille ja sainkin aika lennokkaan idean.
Kahlasin vuodesta 2006 kaikki Hupin kuvat läpi!!! (jotka siis ovat otsikon Hupipics-alla) Toki Hupia esiintyy miljoonassa muussakin kansiossa mutta oma kansio oli loogisin etsintäpaikka - ja olihan urakka! Mitäpä jos julkaisen kahdentoista vuoden JUTTUSARJAN Hupista kuvineen?!

Miten tästä eteenpäin, jää nähtäväksi. Hyvä jos vuoden kerrallaan saan aikaiseksi.

Miten sitten olinkin bongannut Hupin Michaelin Twyborn-sivuilta?
Intuitio? Väri? Komeus?
Tarvittiin kuitenkin vielä Tuulan ja Mariannan apua, että Hupi lopulta Suomeen saatiin. Ikuisesti kiitollinen heille heidän taustatuestaan kaikessa.

Tämä pehmeä ja suloinen kaveri solahti laumaani lupsakasti mutta ei ensialkuun innostunut vieraista ihmisistä eikä oikein vieraista tilanteistakaan. Se oli aika omanlaisensa, mietiskelijä, järjesteli kynsienleikkuun jälkeen legot paikoilleen sohvapöydän alla ja imuria esille otettaessa kipitti äkkiä toiseen kerrokseen. Sitä se tekee toki edelleenkin.
Hupista kuitenkin kuoriutui vuosien varrella itsenäinen, vakaaluonteinen, omanarvontuntoinen, itsetietoinen koira. Elämä sen kanssa on ollut kuin sipulia kuorisi. Mitään suuria yllätyksiä ei enää vuosiin ole tullut vastaan, mutta suurimpana tähtihetkenä pidämme sitä, kun Hupi alkoi ajaa viehettä n. 5-vuotiaana.
Ja yllättäähän se aina. Lempeydellään, olemuksellaan, sympaattisuudellaan. Mikään kehäkettu se ei koskaan ole ollut, mutta vanhoilla päivillään on innostunut laittamaan oikeinkin koreasti jalalla kehissä!

Mennäänpä niihin kuviin tallennettuihin muistoihin. Taisin aloittaa 1g-kuvapalvelun käytön vuonna 2006 (!!!) joten ensimmäiset kuvat on tallennettu kansioon Hupipics 2006 (kuvat ovat todellisuudessa vuosilta 2004-2006):

Hupi syntyi 26.10.2004. Vaikea varmaan huomata kuvasta, mikä se pennuista on?

Aika tyypillinen puppiskuva Hupista - samanlaisia saa kaverista toki edelleenkin - mutta tässä näkyy hienosti kuinka savunharmaa nassu sillä pentuna vielä olikaan. Ja teräväreunainen valkoinen piirto.

Siinä sitä sitten seisotellaan, kuvatekstin mukaan 12-viikkoista pentua. Kylläpä sitä olikin. Luustoa, pituutta, mittasuhteita!

taustalla Tuija Elomaa, kuvan otti Kirsi Mannila

Suloinen pentu-Hupi.

Tässä ollaan Vantaan Metsolan maisemissa. Siellä meillä oli takapihalla metsä. Pikkupakkasilla käytiin juoksaisemassa toiminnallisesti metsää ristiin rastiin. Ja siihen maailman aikaan vielä ilman takkejakin!

Hupilla on lumisatula. Hupin selässä on sittemmin matkustanut mm. ruusun terälehti ja heinäsirkkakin. Ja taitaa sieltä lumen alta löytyä jotain herkullista?

Nuori Hupi. Lihastyypiltään pyöreä. Ihana leveä reisi ja alalinjakin just niin kuin pitää! Onpas se ollut (on) komea. *huokailee*

Hupihan kanniskeli pentuna useinkin leluja, niitä vietiin pihalle ja tuotiin takaisinkin. Lenkillä puiden oksilta bongattiin käsineet ja tumput, rotvalleista kaivettiin Metsolassa asuessa useampikin kaljalaatikko. Näitä sitten revittiin ja riivittiin äänekkäästi kadulla. Yhden rakennustyömaan ohi kun mentiin, bongasipa Hupi sieltäkin jonkin "pakkauksen", jonka sitten riipi suikaleiksi muitta mutkitta.

Käsineiden bongaus ja laatikoiden riivintä on vanhoilla päivillä jäänyt, mutta leluilla leikitään edelleen. Mennävuosina sattui muuten pari kertaa Hupin kanssa niinkin, että ohikulkenut äiti, jolla oli lapsi rattaissa, saattoi jäädä jutustelemaan. Eipä siinä kissaa ehtinyt sanoa, kun Hupi oli napannut tenavan kainalosta nallen. Onneksi äiti - kuten lapsikin - suhtautuivat asiaan naurulla. Hupin epäonneksi lelu piti aina antaa takaisin,

Hupi näyttäytyi tässä n. 5-kuisena olisiko ollut Tampereella? Meillä kävi siinä varmaan parikymmentä harrastajaa päivittelemässä Hupin luustoa. "En ole koskaan nähnyt yhdelläkään whippetillä näin paljon luustoa". En minäkään.
Veikattiin jopa, että "luuston perusteella kasvaa varmaan 58-senttiseksi". No ei kasvanut. Jäätiin milli alle 53 sentin.
Hupin koko komeutta ja kauneutta seisottaa kuvassa Timo Aalto.

Kääk. Tässä oli vasta ensimmäinen otos tribuutista. Enää vuodet 2007, 2008, 2009, 2010, 2011, 2012, 2013, 2014, 2015 ja 2016 jäljellä.