Kaikesta tulee vaikeampaa.

Sanoi isäni kaksikymmentä vuotta sitten.
Perästä tullaan.

Jouduin aika paljon jo tänään jumppaamaan, että pääsin blogiini. Popuppia ja tee sitä, tee tätä, kirjaudu siten, kirjaudu täten. En aina ihan hahmota, mitä koodaajat oikein haluavat meiltä tavallisilta internetin käyttäjiltä? Miksi kaikesta tehdään vaikeampaa ja työläämpää, monimutkaisempaa?
Minulla oli tuossa taannoin hiukan vaikeuksia erään pelin kanssa Facebookissa ja tein yhteydenoton Metaan asian tiimoilta. Suomeksi. Vastaus oli tietenkin amerikaksi, kas näin:
View and edit when clicking game title. Under game title report/contact and bottom of the pop up of game setting options. Get help.

Yes.

Ensinnäkin miten klikataan game title? En löytänyt mitään Georgen kertomia klikattavia kyseiseltä pelisivulta. En niin mitään. 

HUS kehotti odotushuoneessa pyörivällä videolla olemaan yhteydessä; oikein toivomme potilaspalautetta. 

Ensimmäiseen palautteeseeni Hanna Hoitaja vastasi kolmesta kysymyksestäni yhteen ja iloitsi siitä, että "pääsit kuitenkin meille". Kun Kaija Kaihi oli ensin käskyttänyt "menemään yksityiselle tai palaamaan asiaan, kun nokisadetta ilmenee".

Näkökentässä satoi pisaroita, värittömiä ja värillisiä, en arvannut, että ne ovat nokisadetta.

Uskaltauduin toiseen palautteeseen. 
Tällä kertaa sain silmäpäivystysvastuulääkärin perusteellisen vastauksen, joka tosin oli osittain ympäripyöreä, koska palautteessa ei saa kertoa kuka on - ettei vaan tule kertoneeksi liikaa? Kuitenkin vastuulääkäri kommentoi ihailtavan pitkästi ja osaa ottaen. Joillain lasiaisirtauma tulee ja menee, joillain (minulla) repii reikiä verkkokalvoon ja jättää jälkeensä kaarta, haituvaa, harmaannusta, näköhäiriötä, tarkennusongelmia, valoilmiöitä, verhokangasta. 

Kun mietin mennyttä parivuotiskautta niin onhan se nyt ollut melkoinen.
Piipahdin Klaukkalan perukoilla menettämässä kaksi rakasta koiraani, Balin ja Samuin. Balilla alkoi olla jo ikää ja olisihan sitä voinut tutkia vaikka kolmella tuhannella eurolla, että miksi sen elimistö ei enää sulattanut ruokaa priimasti. Samuin kohdalla suru on läsnä voimakkaana edelleen. Voiko maksapotilaan pelastaa? Miten se tapahtuu? Miksi maksa menettää elinvoimansa? Mitä olisi voinut tehdä, olisiko Samuin voinut pelastaa?

Klaukkalassa asuessa meni myös selkä.
Yhtäkkiä nikamat niksahti ja junttura kyykisti. Salskea lääkäri tokaisi minun ollessa potilastuolissa kuusinkerroin, että "ei tuo nyt oikein ole hyvä asento olla". No teeppä perässä samoin juntturoin. Kun ei voinut seistä, ei istua, ei kävellä. Hyvinkään päivystävä "otti osaa" sanoen, että "näen kyllä, että olet tuskissasi, mutta ei me lähdetä leikkaamaan". Öööö, leikkaamaan? Haluaisin voida kävellä, en mitään leikkauksia. Njoo, ihan sitten vaan Panadoolia kitusiin - ja seuraava!

Ikuisesti kiitollinen niille, jotka osallistuivat jäsenkorjaukseeni, sain käydä hei viidesti!!! Nykyisellään makaan säännöllisesti piikkimatolla ja hot&cold-voide on säännöllisessä käytössä. 

Mietippä tässä sitten pentua.
No en mieti. Tai no, hetkittäin. 
Yhtäkkiä olet elämän ehtoopuolella jotenkuten. Jollei nykyisessä laumakokoonpanossa ole jollain pakottava tarve hammaskivenpoistoon, niin ainakin kiveskasvain kurkkii haarovälissä. Toinen on standby hammaskivenpoistojonossa ja aina voisi sydänultran uusia. Silmätarkki puuttuu. Selänkin voisi kuvata, koska "samoilla unilla voi aina tehdä sen, sen ja sen". Äläpä osta uusia lenkkareita tai takkia, kun sillä rahalla saa jo kaksi silmätarkkia. Äläkä ainakaan haaveile kolmannesta Cruftsin matkasta koska mörökölli vaanii kuitenkin. 

Elämästä on tullut oikeastaan pelkkää lenkkeilyä.

Sen voi tehdä aikaisin aamulla, tai joutuu tekemään, koska Team Kaivajat vaanii ikkunan takana. Neljässä metrissä mennään ja ennen kuin kuoppaa voidaan täyttää, tarvitaan injektiobetonointia, vinobetonointia, huopamiehiä, ilmastointiputkiasentajia, kivikuormaa, aitausta, aidan purkua, tiimipalaveria, mietintää, toteutusta ja - sitten taas kaikki alusta. 

Olen pitänyt itseäni aina positiivisena ihmisenä mutta huomaan enenevässä määrin kiristeleväni hampaitani.

Mikä ei sekään ole hyvä asia, sillä takimmaisessa poskihampaassani on hyvin ohut paikkaus - korkeampi paikka ei kestäisi senkään vertaa. Onkohan tuota hammasta paikattu noin kerran vuoteen, ellei kahdesti/vuosi? Mitään järeämpää paikkausta en saa, koska sitä ja koska tätä - sanoi hammaslääkäriasiantuntija kun purentaani tiiraili. Eihän nyt mikään mene kuin elokuvissa, ei kaihileikkauksen suhteen, ei poskihampaan paikkauksen.

Poikia on jäljellä kolme.

Jäätävän persoonallinen ja iki-ihana Maui, Makuli, joka syö minua edelleen perikatoon. Lihasuikaleita, broccolia, maksapasteijaa. Sydäntä, mahalaukkua, porkkanaa. Herneitä, maksalaatikkoa, lihapullia. MUSH-palleroita jotain viidessä, kuudessa kokoonpanossa. Poroa, puhvelia, t-rexiä, gnuuantilooppia ja krokotiilia. 
Uskomaton veijari, klassinen, kyvykäs, päästään hakee vertaistaan - olen otettu, että sain näillä kilsoilla nähdä mitä on JUOKSUPÄÄ!!! Koira on kuitenkin labeliltaan LTV2 - ja no, tuossa se porskuttelee ja ikää on melkein 10. Nyt vain kiveskasvain näyttää lopettavan näyttelyuran - kesällä olisi voinut pyöriä vielä veteraanikehiä vaan allekirjoittaneen silmät päättivät toisin. 

Mielenmyötäinen kainaloinen, herkkä ja sielukas Capri, Karpinen, kaunis ja klassinen sekin!! En aina kestä sitäKÄÄN että onnistuin saamaan tämän jewelin hemmetin Brexitin aikaan. Olisipa voimia taistella VIELÄ brexittiä vastaan - olisinpa 10 vuotta nuorempi. Kuinka kaunis voi whippet ollakaan = Capri! 

Noja Ibiza sitten. Nokkela kaveri varustettuna äksönintensiteetillä, mutta sitäpä siellä geeneissä kulkee, haluamme tai emme. Jänis kun haisee nokkaan ja kykkii keskellä tietä niin ole siinä sitten zen ja flow - kun ei luonteeseen ja geeniperimään moinen kuulu. Tässä kaverissa olisi potentiaalia vaikka mihin - lähtisin heti Korrin kouluun kun vain lompakko antaisi myöden.

Mietin enää näillä kilsoilla, että missä on mun mansion, kärsivällinen ja myötämielinen kepo - ei ole näkynyt.
Mietippä Anita, jos olisi joku hehtaarimetsä ympärillä, aidattu sellainen,  ja alati aulis James pyörimässä ja hyrisemässä ympärillä avuliaana. No ei ole. On vain internet, jonka senkin käyttö vaikeutuu. Aina saa kirjautua uudelleen, NYT vahvemmin, silmäniskulla, kädenpuristuksella, sormenjäljellä ja puhelinnumerolla. Ja eihän se kertaheitolla mene edes läpi - tee uudelleen! Kirjaudu, kirjaudu uudelleen ja ensi kerralla eri tavalla koska mikään ei riitä. 

Saa nähdä, vaikeutuvatko lenkitKIN tästä vielä!
Nyt on menty mahdollisimman jäniksettömiä reittejä (haha), kukonlaulun aikaan, koska aamuvarhain on parasta! Gripit paukkuvat, ja niiden vaihtoväli alkanee olla jo kolmasti vuoteen. (!) Muistan kun Onegat oli ~ 6 euroa/kpl, nyt taidetaan mennä jo 12 eurossa. Kaikesta ei siis tule vain vaikeampaa - vaan myös kalliimpaa!

Ja hei; kehiksen näkökulma tähän VIELÄ!

Tuulisuus lisääntyy. Tukka ja kaikki mitä on pöydällä - lähtee irti ja lentoon. Tietokoneen näyttöä ei näe, sillä aurinko paistaa AINA suoraan näyttöön. Teltassa on VAIN katto, tuulta pitävät/hillitsevät seinät puuttuvat. Viima puree pohkeeseen, näppeihin ja naamaan. Kehiskassissa on VAIN kolme suklaapatukkaa. 
Ilman pyörittäviä olisinko edes hengissä päivän päätteeksi?!?

En usko, että toivo paremmasta tästä lisääntyisi. 

Näiden tuntemusten kanssa on vain elettävä. 
Koirat vanhenevat ja vähentyvät. Viisi on enää kolme.
Bensa ei ole enää halpaa.
Citymarketin tarjoukset huononevat.
Kuivamuonan koostumus muuttuu, kakkaläjät lisääntyvät ja usein juuri öiseen aikaan.
Taloyhtiön remontti vie vähäisenkin nurmikon ja tilalle tulee KIVETYS. Nauti siitä sitten.
Kun yhden koiran hammaskiviputsi on tehty, seuraava on jonossa.
Aina voi hammaskivenpoiston yhteydessä kuvata myös kyynärät.
Ja mahdollisen spondyloosin kehittymisen.
Sydänultra meni harmaalle alueelle - uusitaan sekin.
Kyllästyt kaikkiin LIDLin leipomotuotteisiin.
LIDL tuo markkinoille uusia leipomotuotteita. Niissä on liian vähän hilloa.
Koiranäyttelymaksut nousevat. Lainaat ilmomaksun. Maksat sen takaisin kolmessa erässä.
Menetät hermosi päivittäin. Pieniin asioihin. Pyykinpesuaine ei osu oikeaan lokeroon, esim.

Lähdet taas aikaiselle aamulenkille.
Huomaat grippien kumilankojen olevan pääsääntöisesti rikki.
Unohdat vaihtaa gripit. Jos edes olet muistanut tilata uudet.
Piti mennä koirien kanssa koirapuistoon.
Schäfer juoksi aidanviertä maanisesti. Omat koirasi ryhtyivät samaan psykoosiin. Hyvä kun sait psykoosin poikki ilman soittoa 112:een. Schäferin omistaja vain nauraa. 
Menetät hermosi yhdessä koiriesi kanssa.

Olisinpa taas nuori ja olisipa kaikki helpompaa ja yksinkertaisempaa.

kuvat oma Honor - ihme että se toimii kuin junan vessa