Oravia, sauvakävelijöitä, pyöräilijöitä. Sunnuntaikävelijöitä, pariskuntia käsi kädessä, nuorisoa mäyräkoirineen, äitejä ja lastenvaunuja. Harakoita, fasaaneja ja grillikylkeä.Siinäpä muutamia poimintoja, mitä lenkillä tulee eteen. Ja joskus myös taakse.
Olen tässä miettinyt, kun joskus kuulee; "Menette niin helponnäköisesti", että tämäkö seikka hämää liki 100%:sesti kaikkien kohtaamiemme ihmisten oivallus- ja ymmärryskykyä?
Luonnoneläimet vielä ymmärrän, nehän istuvat puiden oksilla ja paikoillansa, kunnes joku niille soittaa; "Nyt se Sandqvisti ja koirat lähti", jolloin ne aktivoituvat. Oravat alkavat vetää lähipuiden runkoja hysteerisesti edestakaisin, harakat lehahtelevat ympärillämme kuin Hitchkokin linnuissa, fasaanit ryntäilevät ympäriinsä kuin viimeisenkin järjenrippeen menettäneenä ja varikset ovat muka nokkivinaan jotain metrin päässä meistä.
Sensijaan sauvakävelijäryhmät jaksavat askarruttaa minua. Ovatko he vapaa-ajallaan (??) pyöräilijöitä, jotka ovat tottuneet viilettämään 70 km tunnissa (ilman soittokelloa) muista välittämättä? Miten kummassa he tulevat aina vastaan yhtenä rintamana, kuin ukkosrintamana konsanaan? Kaamea kälätys käy ja sauvat sivakoiden kävellään kohti, täyttäen jalkakäytävä reunasta reunaan? Nyrjäytin kerran jopa nilkkani, kun jouduin tällaista leveää kuljetusta väistämään koirineni rotvallin puolelle, sillä seurauksella, että putosin ojaan nilkka naksuen.
Suurin osa vastaantulijoista -tai takanatulijoista- ei muuta käyttäytymistään millään tavalla. Ei ryhmittäydy, ei kävele esim. tien reunaan, kävelijäryhmät eivät tiivistä rivejään, eivät mene jonoon, äidit tulevat rinnakkain, kaksosrattaat edessään, isit vierellään ja vielä anoppikin samassa rintamassa. Pyöräilijät tulevat kalliilla nishikeillään ilman soittokelloa ja korkeintaan hidastelevat. Se onkin lystiä, kun pojat haraavat periaatteesta vastaan ("mitä toi emäntä nyt meitä rotvalliin/ojaan nykii") ja pyöräilijä ohittaa meidät kuin hidastetussa filmissä. Ylikorostetun varovasti.
Menemmekö me tosiaan niin helponnäköisesti, että päin vain, mahdollisimman leveällä kuljetuksella? "Jos se pärjää kuuden koiran kanssa, niin eikös se helposti selviä meidän Marttojen kuudesta sauvakävelijästäkin?". "Mitä sitä suotta rintamaa hajottamaan, kun on hyvä juttukin tässä kesken".
Oma lukunsa ovat hömelöt koiranulkoiluttajat. Parhaimmasta päästä oli eräs herra terrierinsä kanssa. Väistimme hyvissä ajoin ja pidin koiriani "namin alla". Hra pysähtyy piilo-/väistöpaikkamme eteen ja sanoo; "Tällä on juoksuaika". Hän seisoo paikallaan pitkän tovin kuin odottaen, että alan kertoa hänelle viimeisintä kuulemaani pikkukallevitsiä. Lopulta minun on pakko parahtaa; "Voitko jatkaa matkaasi, että me pääsemme täältä pois".
Onko sitä vain pakosta imenyt itseensä "ympäristön huomioonottamisvaikutteita", kun tänäänkin näin takaani tulevan pyöräilijän jo kaukaa ja aloin oitis toimenpiteisiin. Olimme kapealla metsäisellä tiellä ja väistimme jo valmiiksi puiden katveeseen. Mitä tekee pyöräilijä? Pysähtyy ja alkaa räplätä kännykkäänsä. Tokaisin koirille, että "Ei se tullutkaan, jatketaan matkaa" ja sitten pyöräilijä alkaakin ryysiä ja on pian selkämme takana. Taas väistetään. No ei siinä mitään, mutku. Joku oli nakannut grillikyljen rippeet sammaleelle. Siinä sitten karjun ja huudan; "Viri ei, pudota se!!" ja "Hupi, pois suusta!!" Ja pyyhin hikikarpaloita otsaltani.
Väistettyämme ko. pyöräilijää kahdesti, nakattuani luut tiheään männikköön kauemmaksi tiestä, piipahtaessani jalkakäytävien pientareilla väistäen sauvakävelijöitä, lenkkeilijää, kahta pariskuntaa ja saatuani koirien huomion takaisin itseeni kolmen harakan, kahden variksen ja kolmen oravan jälkeen olen lopulta ihan tyytyväinen siitä, ettei "liikennettä" ollut enempää. Ja mekö kuljemme "helpon näköisesti"?
Eikä tuossa em. listassa ollut edes mukana sitä, kuinka monta kertaa lenkin aikana selvitän hihnoissa olevia solmuja ja kuinka monta kertaa vaihdan hihnoja kädestä käteen koirieni kierrellessä vasemmalta oikealle ja päinvastoin, loikin hihnojen yli, niistän, pyyhin rilleistä huurua...
Mitä? Yhden koiran kanssa olisi paljon helpompaa? Njää, yhden koiran kanssa lenkkeily olisi varmaan aika tylsää ja tapahtumaköyhää???
kuva M. Koskinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti