Haha.
Yle tekee juttua koiraihmisten huonosta omastatunnosta. Jäi epäselväksi, onko kyseessä radiojuttu vai TV-ohjelma, mutta jutustelin tuossa taannoin toimittajan kanssa aiheesta. Perästä kuuluu, mutta minua ei kyseiseen ohjelmaan kelpuutettu. Uskoisin, että olin liian vuolassanainen, kun toimittajan mukaan piti olla YKSI asia, josta tuntee koiransa kanssa huonoa omaatuntoa. Yksi ei riitä tässä perheessä.
Siitä olimme yhtä mieltä, että kuten some vääristää nuorison kauneus-, ihanuus- ja täydellisyysihanteita, tekee some saman kepposen koiraihmisille.
25 kilometrin lenkkipäivityksiä someen joka toinen viikko tekevä; "lenkkeilee joka päivä 25 km". Kuvissa hehkuu sammalmetsä, koirien ympärillä on keijukaisaurat ja omistaja poimii kuin ohimennen retkellä kaksi ämpärillistä mustikkaa, kuusi tuokkosta kantarelleja ja kotiin tultua tekee vielä keräämistään sammaleista, mustikanvarvuista, pajun oksista ja puolukoista näyttävän kranssin tuossa tuokiossa.
Amerikan maallakin ennen niin hehkeät (?) kaksoset Darcey ja Stacey ovat lähteneet huulitäytteiden ja naaman kiristyksen loputtomaan maailmaan. Siihen päälle vielä muutamat entisestään kiristävät ja jäntevöittävät filtterit, niin hämmästys, vertailu mutta myös ihailu (!) on taattua.
Ilta-Sanomat tekee koukuttavan otsikon Kardashianin klaaniin kuuluvan jäsenen paljastavista rantakuvista: Kim Kardashianin käsittelemätön kuva Vantaanjoen kaljakellunnasta - selluliittia!
Ihmisillä on se moneen kertaan täälläkin blogissa paasattu myötäsyntyinen tapa peilata itseään muihin.
Ja jokainen meistä haluaa jollei nyt olla ihailtu niin tulla ainakin nähdyksi - ja kuulluksi. Tänä päivänä kiire viilettää harrastuksesta toiseen - somettaen - pitää meidät liikkeellä ja entisaikojen kasvatusmetodit tuntuvat tulleen uudestaan muotiin; "enemmän, korkeammalle, paremmin". Extreme valtaa alaa, nähdyksi tuleminen ei ehkä enää riitä, on oltava myös ihailtu. Ihmiset osaavat enemmän ja tietävät enemmän - koirien kanssa elämisestä saattaa yhtäkkiä tulla suorittamista?
Missä ei tietenkään ole mitään pahaa.
Ja huono omatuntohan on vain mielen heikkoutta. Kaikki me riitämme ja olemme hyviä - aina jossain. Sitä paitsi me teemme kukin aina parhaamme. Kulloisen tietotaidon ja resurssien mukaan. Enemmän, korkeammalle, paremmin - voisikin pari päivää viikossa olla: - Se on hyvä näin.
Jäin sitten miettimään toimittajan puhelun jälkeen mm.:
- Käveltiin poikien kanssa 12,5 kilsan lenkki. Ihanassa kevätsäässä. Oli kivaa.
- Menittekö koko matkan asvalttia? Me ei kävellä koskaan asvaltilla. Me mennään metsälenkeillä.
- Mulla juoksee koira aina irti pellolla, useamman kerran viikossa.
- Joo mutta ei se riitä. Pitää vetää hapoille. Ei se juokse kuitenkaan täysiä.
- Ihan mahtavaa oli voittaa MV-näyttelyssä rotu.
- Mut sehän oli vaan yksi näyttely.
- Oli mahtava kisapäivä, koira veti niin hyvin kun pystyi, oli ihanaa nähdä sen ilo ja tyytyväisyys.
- Miksi kilpailla tokavikasta sijasta. Voisit aivan hyvin käydä vaan harkoissa, se on ihan sama koiralle ootteko treeneissä vai kisassa. Tyhmää tulla kisaamaan jos ei kisaa voitosta.
- Saatiin sijalta 6 sertti, mahtavuutta.
- Ihan paskaa. Ennen sentään sertti oli sertti, nyt niitä jaetaan ikään kuin konsulentti maistatuksia ostoskeskuksessa.
- Ostin sitä uutta koiranruokaa, jota on paljon mainostettu. Kyllä on kauniit sikarikakat, oikein kiiltävät.
- Ei kai? Siinä ruoassa on proteiininlähteenä autoista ylijääneet kesäkumit, en syöttäisi sitä edes rotille.
- Käytiin poikien kanssa hierojalla. Niin kehui taas pehmeiksi lihakset ja ei ollut pahemmin jumejakaan.
- Niin mutta vain fyssarit ja kunnon osteopaatit kertoo totuuden. Ei hierojat mitään osaa eikä tiedä.
- Kävin luustokuvissa. Ei mitään isompaa häikkää. Onneksi.
- Joo mutta kuvasitko suoli- ja kantaluut? Niissä voi olla jotain. Mullekin selvisi vasta hiljattain, että ravissa kuuluva naksunta voi johtua kantaluun flexitaatiosta joka irritoi yhdessä suoliluun yhdysliitoksen kanssa.
Tyttö, sinä olet tähti - ja sinä riität. Myös koirasi riittävät ja ovat luultavasti kaikessa Suomen parhaimpien joukossa.
Miten siitä huonosta omastatunnosta pääsee? En osaa sanoa. Luultavasti poistamalla some-sovellukset nyt ainakin ensi alkuun kännykästä ja poistumalla riitaisten ja väittelynhaluisten somekanavilta. Ja ehkä lobotomialla? Mutta kriittisyyden ja täydellisyysvaatimusten keskellä voinee myös vain "luovuttaa ja hymyillä leveästi": Meillä on hyvä näin.
ps. Whippet on ihana rotu. Ja kaikki whippetyksilöt on myös ihania.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti