19.4.2016

Vaasasta Balille Cacib!

Joskus yllärireissut on ihan parhaita. 
En ensialkuun meinannut millään saada matkaseuraa Vaasaan ja olin jo unohtanut koko näyttelyn, kun yht'äkkiä yllytyshullu lähtijä löytyikin; Erica!
Vielä kun saimme kolmannenkin matkaseuralaisen, Emmin, Tehotrio oli kasassa.

Ennakkosuunnitelma oli sangen toimiva. Olin lauantain töissä Messukeskuksen pentunäyttelyssä ansaitsemassa bensarahoja, ja tämän toiminnallisen lauantain tehostamana sain pään tyynyyn jo iltakahdeksalta. Herätys oli 02.00 ja suoraan suihkuun! Kellon ollessa 03.15 ehdin vartin verran tepastella Balin kanssa ja sitten jo mentiinkin kohti Tikkurilaa hakemaan ensin Emmi. Keimolasta kyytiin Erica ja ajoin sitkeästi koko menomatkan. Onneksi aurinko nousi pian ja tiekin alkoi peräti näkyä..

Hieman kuitenkin tylsä tuo Vaasan reitti? 
Aakeeta laakeeta, ei oikein talojakaan saati bensa-asemia. Mutta vauhdilla mentiin ja taidettiin olla puolisen tuntia etuajassakin lasketusta.

Kehä sujui SEKIN vauhdilla ja kotiin kantamisina oli kaksi kassillista Best-In -porokiusausta. Hyvä, että Emmi muistutti minulle palkinnoista. Olisin meinaan jäänyt ilman kymmenen euron ostoseteliä. Eväät olivat sopivat, kolme reissaria, vaikka niitä saikin syödä hieman lennossa; seisten ja ajaen. Energiajuomat ei oikein ole mun juttu, mutta Batteryn magnesium-pohjainen juoma oli erinomaista maultaan. Hyvä tietää, jos jatkossa tarvitsee availla silmiä keskellä yötä.
Koirat eivät energiajuomaa tarvinneet vaan matkustivat rauhallisina ja reporankoina mennen tullen. Sensijaan meillä ihmisillä oli hieman hitskokkia, kun emme ilman asemavastaavan apua saaneet polttoainetta Vaasassa. Miten voikin rahan syöttäminen olla niin vaikeata bensa-automaattiin? Jollette tienneet, niin raha pitää syöttää rauhassa, oikeassa kulmassa, eikä ainakaan jättää sitä roikkumaan; silloin automaatti ei sitä sisään ime.

Itse kehässä hitskokkimomentti koettiin siinä kohdassa, kun Balin kanssa piti mennä pöydälle. Tai ei minun sinne pöydälle tarvinnut mennä, mutta Balipa olisi halunnut hypätä itse. Ja siinä vaiheessa kun olin tuuppaamassa sitä käsiavusteisesti ylös, kaikki menikin pieleen. Bali oli nimittäin tässä vaiheessa muuttanut mielensä ja tekemässä u-käännöstä. Tästä insidentistä olisi saanut erittäin hyvää juutuubikuvaa; "ei näin". Minä, koira ja resco olimme solmussa ja sotkussa. Onneksi tilanteesta selvittiin ja hienosti selvittiinkin, sillä Bali oli VSP ja sai kotiin tuomisina Cacibin, juhuu jihuu ja huhuu!

Olemme juuri saapuneet mestoille ja lapset tuijottavat emäntiään; miksei mökkiä ole vielä kasattu?

Tässä Balin arvostelu, tuomarina Outi Piisi-Putta:
Erinomaista tyyppiä oleva 3-vuotias uros. Hyvä pää, ilme ja korvat. Kaunis kaula. Tasapainoisesti kulmautunut. Rotutyypillinen ylä- ja alalinja. Liikkuu yhdensuuntaisella, hyvällä askelpituudella. Käyttäytyy hyvin. 


VSP & Cacib Ch Pendahr Fred Perry ja ROP & Cacib ja sert Sandbay Stardust
kuva Emmi Merta

Sitten ennen ja jälkeen kuviin:

 Erica & Molly, Softouch Eyecatcher, ERI/3

 Ja Moltsis reissun jälkeen. Vielä on silmät auki.

 Milli, Bonnywapit Funnybunny, EH.

Ja Milli reissun jälkeen. Kaikkensa antaneena.

800 km, yksi Cacib, kolme reissumiestä, kaksi energiajuomaa, vaniljadonitsi, omenakampaviineri, pussillinen pähkinöitä, rasiallinen porokiusausta, satasella bensaa, muutamat trippimehut, puhetta mennen tullen niin, että kurkku oli karhea. Näistä oli meidän reissu tehty.
Kiitos Emmi & Erica erittäin mukavasta matkaseurasta ja kaikesta avusta matkan aikana sekä kiitos Bali, Milli ja Molly - kivaa oli pyörähtää Vaasassa ja vilauttaa teitä myös sillä suunnalla Suomea.


Ei kommentteja: