14.3.2009

Havukoski GO part XXVIIII... 140309

Today we went again to Havukoski dogpark. After a short visit there we went to a huge field behind the park and dogs have been sleeping since we got home.... In Finland we have STILL very much snow and I think at the field was ~20 cm of IT!


Viri, Hula and Hupi speeding!


Some very tight muscles..


Hupi and Viri has the same tempo.


Three very fast Whippets coming towards Hupi..


and Hupi escapes.

Still running...


and running!


Hupi shows some very nice back leg-movement. ;)


And after running he relaxes and sniffs snow throughout.


As he takes some time to make a perfect portrait.


Hupi, Viri, Hula and Luxi watching my roommate with Lelu.


Luxi watching; "mom, are you coming"?

Viri and Hula watching.


All pics taken with Canon S5 IS.

Luxi at spotlight!

Some NEW and very HOT Luxipics! Monetblue, Luxi (Ch Scheik´s Comando x Nicoret´s Happy Smile) pictured today, 14.3.09:


Luxi in stylish portrait.


Luxi looking..


alerted and ready to run..


still watching..


thinking his next move..


where to go?


To the right?


Or just out from picture? ;D


Luxi is just so happy fellow and extremely curious boy. He loves to run and have fun. Sometimes he "takes a position" for a while, but the last pic tells it all. After a pitstop he takes a hike. ;D

All pics by Canon S5 IS.

11.3.2009

Luxi run! Mustiala 8.3.2009

Olimme maastoilemassa Mustialan pellolla 8.3. ja niinhän siinä sitten kävi, että kun itsevarmana tarjosin mukana ollutta Hulaa koejuoksukoiraksi iltapäivälle, sai Hyttynen lähteä kotiin juoksematta metrin metriä. Nimittäin niin sai Luxikin lähteä kotiin alkuerien jälkeen että soi.

Mukavaa taas oli, ja sehän on pääasia. Aurinko paistoi ja lämmitti mukavasti ja ihmisten kanssa oli leppoisaa turista radan vierellä. Mahtavia kameroita mahtavine putkineen retkotti monen kaulassa ja tällä kertaa Luxin juoksusta saatiinkin harvinaisen paljon "todisteaineistoa". Luxi kipitti menemään ihan sellaisen perusjuoksun lumen pölisemisen kera, vaan kaveri oli 30 pojoa parempi. 221 pistettä sai tällaisella menolla:


Koska Luxi keuhkosi radalle kuin mielipuoli, katsoin parhaimmaksi kuljettaa sen lähtöpaikalle sylissä. Ei ehkä sittenkään hyvä idea, koska sylittäminen saattoi sitten kuitenkin laannuttaa innokkuutta? Mene ja tiedä. Katsokaas lukijat, tämä on tätä selittelyä, kun joku syyhän pitää löytää vaatimattomiin pisteisiin.. ;D


Meikäläisen vakiokysymys tässä vaiheessa; "kummalle puolelle me tullaan"? ;)


Ja sitten lähdettiin. Luxi hyvässä tuntumassa.


Täällä on menty ohikin, mutta ohittamisestahan ei saa pisteitä. ;D


Kaarrejuoksua...


Ja nyt ollaan tulossa maalialueelle. Loppuiko Luxin kunto vai into, vai luovuttiko se?


Ehei, vielä pinnistetään peränpitäjänä.


Ja sitten sooloillaan. Hyvin lentää Luxi, isänsä poika. ;)


Täältä tullaan, jätä mulle pala siitä jäniksestä!!


Lumi pölisee!


Hyvännäköistä laukkaa, ei siitä pääse yli eikä ympäri.


Ponnistetaan..

ja jalat auki.


Kaunis kuva! Niin kuin nämä kaikki.

Multimegasuperkiitos Luxin laukkatallenteista Susanne Siponmaa!

2.3.2009

Mainostavat jo nykyään pokkareita; "13 kuvaa sekunnissa". TOO fast for camera!

Kovin suuressa arvossa ei minun silmissäni ole kameravalmistajien paljon mainostettu ja esiintuoma "kasvojentunnistustoiminto". Mitä sillä tekee koirakuvauksessa?
Sensijaan silmiini pisti hiljattain muistaakseni Olympuksen pokkarimainos, missä kehuttiin uusimman mallin ottavan 13,5 kuvaa sekunnissa. Jollen nyt ihan väärin muista. Olisikin mielenkiintoista tietää, miten se pystyy tarkentamaan niin nopeasti ja mikä on onnistuneiden kuvien suhde kontra epäonnistuneet?

Nythän on niin, että herkästi tulee otettua puolen tunnin-tunnin koirapuistoiloittelun aikana ~100-150 kuvaa. Kansioihin ja julkaistavaksi niistä pääsee ~50. Siis tuosta 150 kappaleesta, ja sadasta ehkä 30. Siis jos oikein hyvin käy.

Kameroihin vihkiytymättömälle -siis enhän nyt minäkään niistä paljoa ymmärrä- mutta tässä tapauksessa kämppikselleni oli tuskaista selittää:
Kämppis: "Painat vaan sitä laukaisinta kokoajan, kyllä niistä sitten joku/jotkut onnistuu"
Minä: "Joo, mutta ei tätä laukaisinta niin vain painella"....



Isossa koirapuistossahan koirat ovat usein "missä sattuu" ja silloinkin aika kaukana. Kun painat sitten zoomia, niin et kissaa ehdi sanoa, kun koira on syöksynyt sinua kohti niin, ettei kameran objektiivissa näy enää kuin korkeintaan häntä. Tai pala reittä. Jos onnistutkin zoomaamaan riehuvat koirat objektiivin etsimeen, kestää hetken, ennen kuin kamera tarkentaa ja kas, tilanne on jo ohi tai koirat kilsan päässä. Oman vaikeusasteensa kuvaamiseen tuo talvisen harmaa ilma, joka ei auto-toiminnolla luo todellakaan ihanteellisia tarkennusolosuhteita. Kuvat ovat väistämättä hieman suhruisia ja harmaita kauttaaltaan ja Irfanviewin Sharpen-toiminto on kovassa käytössä. Sillä saa hieman skarppiutta kuviin, mutta ei se nyt kuviin kesää ja aurinkoa tuo.



Ilmeisesti kameravalmistajat yhä olettavat, että ihmiset ottavat mieluiten pönötyskuvia sukukokouksissa tai sitten lomamatkalla plaseeraavat vaimonsa Eiffelin tornin eteen sotilaallisesti seisomaan. Ja nämäkin tietenkin aurinkoisella ilmalla.

Ai mikset opettele kameran manuaalista kuvausta helpottavia toimintoja? Hyvä kysymys. Canon S5 IS:n manuaali on 199-sivuinen, jos nyt jotakuta kiinnostaa. Ja suurimmaksi osaksi se on latinaa, vaikka onkin suomeksi kirjoitettu.

Ottamani kuvat eivät juurikaan herätä innostusta saati kerää hehkutuksia paikoissa, mihin niitä postaan. "Ovatpahan vain kuvia". Minulle itselleni ne ovat usein "työvoittoja" ja "onnistuinpa kerrankin saamaan tällaisen laukkakuvan" -tyylisiä ilon hetkiä. Lisäksi ne kertovat koiristani "tarinaa", niiden elämästä ja niille ominaisista ilmeistä tai nyt vaikkapa juoksutyyleistä. Vaikken onnistukaan saamaan teräviä ja hyviä kuvia kuin kesä- ja heinäkuussa ja silloinkin paikallaan olevista koirista, olen iloinen, että saan tallennettua niitä hieman suhruisiakin, mutta hauskoja ja villejä whippethetkiä! :)

It doesn´t surprise me, that in England there is a saying; "He left like a Whippet from door".

Havukoski-iloittelua 1.3.2009

Ja taas mentiin!

And we had some winterfun again!


Luxi jahtaa Hupia. Tyypillinen Team Kenzongos-asetelma. ;)
Luxi chases Hupi. Some typical action in our team.


Luxin voisi kuvitella sanovan; "Ota sä se pallo, niin mä menen jo edeltä".
I could easily imagine Luxi saying; "You take the ball and I shall run a bit ahead."


Laumani jatkuvasti leikkivät lapset; Hupi ja Luxi.
My teams children who plays all the time together; Hupi and Luxi.


Välillä Viri innostuu jahtausleikeistä.
Sometimes also Viri gets excited to be catched.

Whippetin laukan kolme vaihetta! ;)
This picture shows whippet galloping and its three phases.


Ja me pojat juostiin ja juostiin..
And we boys ran and ran..


Hupin tyylinäyte.
Hupi´s running style.


And some more action!

Tassukuvapäivitys

Luxihan menetti joulukuun alussa yhden etutassun kyntensä ns. juurineen päivineen. Tassu oli pitkään kipeä ja Luxi ontuikin muistaakseni n. 2-3 vkoa. Alkuun tietenkin enemmän ja sitten vähemmän. Satunnaisesti lenkillä pysähdellessämme se saattoi nostaa ko. tassun ylös ja varoi jalkaa selvästi vielä pitkään.

Eläinlääkärin pelotellessa tammikuun lopulla luumädällä ja vaikka millä olin tietenkin varautunut pahimpaan mutta jaksoin toivoa tassun kuntoutuvan entiselleen. Näin on nyt kaikista kauhutarinoista huolimatta onneksi käynyt ja jää nähtäväksi, kasvaako siihen kynttä enää ollenkaan vai jääkö minulle jatkossakin yksi kynsi vähemmän leikattavaksi.


Tassu kuvattuna 10.1.2009. Tässä varvas on vielä hieman turvoksissa.

Ja tassu 21.2.2009. Turvotus on laskenut.

Some portraits

Surprise, surprise. We visited Havukoski yesterday and my Canon managed to catch some quite nice moments:


Viri´s typical posing.


Hupi


And Luxi looks soo little. ;)




Ruotsissa kaikki on toisin.

Aiemman (alemman) blogipostaukseni innoittamana sain hauskaa lukijapostia. Kuva on otettu Bosjöklosterissa vuonna 2005.




Kiitos kuvasta sen ottaneelle Pirjo Muhoselle.