20.12.2007
19.12.2007
16.12.2007
14.12.2007
Pahka muistuttaa paljolti oravaa.
Tämä oli taas näitä aamuja.
Päätin lähteä muikeahkon pakkasen vuoksi lähimetsään poikien kanssa. Mittari näytti aamulla n. -10 astetta, joten Jukulle koppa päähän ja menoksi.
Sanomattakin on selvää, että lauma juoksi kuin heikkopäät. Katkenneet oksat paukkuivat ja jäätyneet sammaleet lensivät ympäriinsä kuin miinan jäljiltä.
Sitten tapahtui jotain jokseenkin outoa. Koirieni heikkopäisyys muuttui mielenvikaisuudeksi. Kuin yhdestä silmäniskusta ne kekkasivat koko kööri puun rungossa pullottavan pahkan. Odotin tietenkin tilanteen menevän itsestään ohi, koska "Pakkohan niiden on tajuta, että pahka on pahka. Se muistuttaa vain hyvin kaukaisesti oravaa. Ehkä väriltään." Vaan kun ei. Kuvitelkaa sitä rähinän määrää "Mulle, mulle, mä näin sen ekaksi", kiljuivatkin kuin kojoottilauma ja yrittivät kiivetä puuhun kukin vuorollaan. Pahka sijaitsi koirien päistä (kun ne seisoivat takajaloillaan) n. 30 cm päässä. Kun kiljunta alkoi olla jo luokkaa korkea C ja rähinä yltyi, saalistusvietin näyttäessä punaista, oli aika tarttua voimakkaimmin kiljuvan ja eniten mieleltään seonneen koiran valjaisiin. Aloin taluttaa vastahakoista Hulaa pois paikalta. Kun olin mielestäni päässyt kyllin pitkälle, toivoin tietenkin pahkajahdin päättyneen, vaan vielä mitä, Hula juoksi takaisin pomppimaan pahkan edessä ja alla... Voi hyvää päivää.
Puu oli tietenkin melkoisen risukon keskellä, joten uusi tarpominen edessä. Keuhkoni alkoivat jo uhkaavasti vinkua ja pihistä, kainaloihin pukkasi hikeä ja eikun Hulaa valjaista kiinni jälleen. Nyt olinkin rähmälläni alta aikayksikön ja tilanteesta suivaantuneena nappasin Hulan syliini. Ihan älyttömän fiksu teko. Pulitzer ja Nobel siitä pitäisi antaa. Nyt villitsi Hula sylissäni, jengi hyppi minua vasten, rähisi, näykki, haukkui ja pörisi. Ehdin miettiä koirieni henkistä tasapainoa ja sitä, että "Onkohan tähän saatavissa mitään apua koiralääketieteestä"? Ja tietenkin ajattelin tässä tilanteessa myös, että "Voisin ihan hyvin ottaa vielä pari whippettiä"...
Olin lopen uupunut päästyäni kotiin. Myös koirat asettuivat nopeasti tahoilleen ja ovat hipihiljaa.
Aion hankkia koirilleni joululahjoiksi pahka- ja orava-aiheisia kuvakirjoja; "Katso Hula, oravassa on karvoja, pahkassa ei". "Katso Viri, pahkalla ei ole häntää, oravalla on".
Kuva Mikko Koskinen otsikolla "Tulkaa jo koirat kotiin". Tai "Lassie löytää pahkan".
13.12.2007
Arvostelusta ja kritiikistä
Silmiini osui psykologi Ilona Rauhalan haastattelu mm. arvostelemisesta ja kritiikistä. Haastattelu oli minusta mainio ja ajatuksia herättävä, aina ajankohtainenkin ja sovellettavissa niin moneen/monen (?) "maailmaan", joten päätin referoida sitä blogiini:
"-Peilaamme itseämme jatkuvasti toisen ihmisen kautta. Kritisoiminen on itsensä määrittelemistä. Ihminen peilaa ja arvostelee, koska haluaa löytää vastauksen; "Olenko minä ok?""
"Jos katsojan mielestä jonkun puku on liian värikäs tai toisen kampaus liian räväkkä, mielipide kertoo siitä, missä omat rajamme menevät."
"Usein arvostelemisen sijaan olisi kuitenkin paljon mielekkäämpää pohtia MIKSI tietyt asiat herättävät minussa närkästystä tai iloa."
"On paljon rikastuttavampaa tulla tietoiseksi itsestään kuin rääviä muita."
"Kateus on suomalaisten perisynti. Olemme helposti närkästyneitä esimerkiksi jonkun menestyksestä. Sen sijaan voisimme olla innoissamme ja käyttää tunnetta eteenpäinvievänä voimavarana; "Tuohon minäkin pyrin". Positiivinen asenne on valinta, jonka jokainen voi tehdä.".
Sitaatit Vantaan Sanomat/Ilona Rauhalan haastattelu 5.12.2007
UPEA MAINOS!
Surffailin taas missälie ja silmiini osui sangen hieno ja nokkela mainos. Vanhana mainosihmisenä tällaiset pistävät silmään! ;)
Mainoskuva ja -tekstit Reija Karvonen
12.12.2007
Gema BIS 1 09.12.2007!
Wonderful news keep coming from Lithuania!
Gema, Bicolour Tourmaline Dominija (Twyborn Philadelphia x Multi Ch Boxing Helena´s Coral Gem), was shown 9.12. in Sighthound SPEC with magnificent results! After winning BOB and BIS -junior, Gema ended also BIS 1 of the whole show!!!
Breed- and BISjudge was Knüt Blutecher. (Showline)
We in Team Kenzongos are VERY proud!!!
9.12.2007
Viri in Helsinki INT 8.12.2007
I got this lovely pic out of my dear Viri, Fin Ch Scheiks´Comando from today´s show. Pic is taken by Heli Poikonen.
Viri was judged nicely:
"Beautifully lined but too big and a little too rough, but still very harmony structured. Masculine head, long, well proportioned neck, good overline, a bit overexaggerated loin, very good depth of chest, but I wish him more tuck-up. He has harmony between his front- and backangles, and he moves very parallel and harmony at his sidegait. Excellent coat, condition and temperament".
G
G
Despite this G -judgement we had a super day at Helsinki INT and I want to send once more my best wishes to all Viri- and Hupipups around the world. You all make us very proud when showing, training, competing, running and so on... Keep up your spirit!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
