12.10.2019

Lokakuuuuuuu!

Justhan tässä odoteltiin kevättä ja kesää ja Sitä Kisakautta ja nyt on jo pimeä lokakuu.
Miten tässä näin kävi?
No, viimeinen ratakisa kipaistiin Maukun kanssa 5.10. ja Maui voitti 350 m lähdön Mei Dan Fastia vastaan. Juoksivat siis ihan kahdenkesken. Kisa oli tiukka ja sekunnit kellottuivat Mauin eduksi 25,01 - 25,10.


Sitten oli vuorossa Etanamestaruuskilpailu ja Maui osui varsin samanvauhtiseen lähtöön, sai hyvän lähdön, mutta ajolinja osui sumppuun ja maalialueella menetettiin vielä hermokin. 
350 kopeilla heitettiin tuttuun tapaan ekstraviehe ja Mauin vierestä ampaisi sisäradalta koira Mauin editse sitä hamuamaan. Maukku siitä hieman suuttumaan, kun Mauia edelleen kiinnosti se alkuperäinen viehe. Mauin kisauran huonoin kellotus 280 metriltä, 20,29, siihen on tyytyminen. Kahdenkymmenen etanan joukosta Maukulle olisiko ollut 16. sija. Näillä mennään. Pääasia, että Maui on tyytyväinen ja sai toteuttaa itseään koko 50 euron edestä!


Antin ottamassa hienossa kuvassa näkyy vain hieman Mauin korvia ykkösen ja kolmosen välissä/takana. Kovin on jäbäleissön siellä sumpussa.

Vettä tulee näin syksyn tullen kuin aisaa, vihmoo ja lehtiä putoaa päähän, näkyvyyskin on ajoittain surkea; iltalenkillä on jo säkkipimeää. 
Nyt kun puree hampaat yhteen ja sulkee silmät, voi yrittää niputtaa loka- marras- ja joulukuun yhteen ja alkaa odottaa tammikuun valonlisäyksiä. Kyllä se taas jotenkin menee, tämä PAHIN ja PIMEIN aika - valoa on ihan kulman takana!!


Pojat niputettiin tänään vaahterapedille ja näin innokkaasti he suhtautuivat kuvaussessioon!
Ulkoilutin koirieni lisäksi vaihteeksi myös kameraa - ja suureksi hämmästyksekseni siivosin koneelta ~ 350 kuvaa, eikä niistä suurin osa ollut ainakaan MINUN ottamiani. No, eräskin vuoden 2017 kansio tuli nyt käytyä läpi, säälittävää. Kun ei (muka) ehdi, niin ei ehdi. Kuvien käsittely ja 1g-kansioihin tuuppaaminen ei ole ihan niksnaks-hommaa, jos nyt joku ei tiennyt.


Hakunilassa juoksutusmestoja riittää. Aina on aikaa ja tilaa pienelle spiidaukselle! Bali ja Samui antavat mallia!


Ja tässä Huima ja Samui - samoissa spiidauspuuhissa!

Pojat siis saivat rallatella tänään läheisessä puistossa. Lenkki uhkasi loppua tykkänään - syy; sade. Pojat ovat kuitenkin viimepäivinä päästelleet niin urheilupuistossa, Vaunukallion puistossa (josta kuvat) kuin 1,5 km:n päässä olevalla hiekkakentällä. Siellä on juu - kyllä, koirankieltomerkki, mutta en ole kuunaan nähnyt kentällä mitään kaksijalkaisten harrastustoimintaa. Pojat ovat siellä vuosien mittaan päästelleet ehkä neljä-viisi kertaa ja nyt osui se huutelija sitten kohdille. "Anteeksi, siellä ei saa olla koirien kanssa". Johon minä hetken mielijohteesta: "Odotamme tänne Mediheliä saapuvaksi".


Nämä Kenzolan koikkakoivet ne vetävät kiekat muutamat tuhatta ja sataa, ja sitten matka jatkuu. 
En tiedä, että kuluiko tuo hiekkakenttä jäljiltämme vai pelkäsikö huutelija, että koirani töräyttävät kakkakikkareet keskelle kenttää - ja minä jätän ne keräämättä. Nohh, ei hän voinut tietää, että yleensä juoksutuspaikoille on meillä semmoiset 2-3 kilsaa ja siinä ajassa on kyllä ähistetty jo monet kikkaraiset lenkin varrelle. Kentillä sitten vaan spiidataan.




Syksy saa!


Ihanaa lokakuun loppua - kohta on kevät!

Ei kommentteja: